Enemmistö eurooppalaisista pitää Ukraina-hyökkäystä todennäköisenä – näin suomalaiset poikkeavat joukosta

Venäjä on kuukausien ajan lisännyt joukkojensa määrää Ukrainan rajan lähellä. Venäjä on vahvistanut pysyviä yksiköitä ja luonut uusia myös Valko-Venäjälle ja Krimille. Sotilaiden kokonaismääräksi arvioidaan 135 000.

Yhdysvallat epäilee Moskovan suunnittelevan hyökkäystä, mikä Kremlistä kiistetään. Mutta mitä asiasta ajatellaan Euroopassa? Miten todennäköisenä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan pidetään? 

Arvostettu ajatuspaja European Council on Foreign Relations toteutti kyselyn seitsemässä maassa. Kuudessa niistä kantansa kertoneiden enemmistö pitää todennäköisenä, että Venäjä hyökkää Ukrainaan tämän vuoden aikana.

Vain Suomessa arviot jakautuivat kahtia todennäköisen ja ei-todennäköisen välille. Vastauksista käy hyvin ilmi Suomen geopoliittinen asema Venäjän rajanaapurina – meillä kun on yhteistä rajaa yli 1 300 kilometriä.

Lue myös: Tällainen ero Venäjän ja Ukrainan sotavoimien iskukyvyssä on – katso vertailu

Suomalaiset eivät innostu sotilaallisen tuen antamisesta

Ukraina ei kuulu sotilasliitto Natoon, eikä sillä siten ole Naton viidennen artiklan mukaisia turvatakuita. Kuitenkin tämän kyselyn maista lähes kaikissa kantansa kertoneiden enemmistö on sitä mieltä, että Naton pitäisi osallistua Ukrainan puolustamiseen, jos hyökkäys tapahtuu. Samoin pitäisi tehdä Euroopan unionin.

Jos kysytään samaa oman maan joukoista, vastaukset jakautuvat useimmissa maissa melko tasaisesti kahtia. Esimerkiksi Ruotsissa 43 prosenttia kannattaa sitä, että maa antaisi tukea puolustukseen. 32 prosenttia vastustaa ajatusta ja 25 prosentti ei osaa sanoa.

Muista poikkeavat Puola ja Suomi. Puolalaiset olisivat kaikkein valmiimpia sotilaalliseen tukeen. Suomalaiset enimmäkseen vastustavat ajatusta.

Energiapula pelottaa

Jos tulehtunut tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla eskaloituu laajamittaisemmaksi sodaksi, kyselyyn vastaajat näkevät kriisin uhkaavan myös heidän omia maitaan. Suurimpana uhkana pidetään vaikutusta energian saatavuuteen, jos Venäjä pistää tuontihanat kiinni.

Seuraavaksi eniten huolta herättävät sodan vaikutukset talouteen, kyber-hyökkäykset sekä Venäjän sotilaallinen toiminta omaa maata kohtaan, josta Suomessa ja Ruotsissa ollaan vähiten huolissaan.

Maahanmuuton käytöstä kriisin välineenä ollaan huolissaan lähinnä Puolassa, jolla on jo siitä kokemusta Valko-Venäjän rajalla.

Katso videolta havainnollinen esitys, kuinka suomalaisten vastaukset poikkesivat muista maista!