Pohjoismaissa jäi tutkimuksen mukaan todennäköisesti toteamatta merkittävä määrä syöpiä koronapandemian alkuvaiheessa.
Kerroimme aiemmin, kuinka melanoomadiagnooseja tehtiin vuonna 2020 Suomessa aiempaa vähemmän, vaikka ihosyövän tiedetään yleistyvän jatkuvasti. Syyksi epäillään lääkäriin menoa monella pitkittänyttä koronapandemiaa.
Syöpäjärjestöt kertoo nyt tiedotteessaan juuri julkaistusta yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta, joka osoittaa, että Pohjoismaissa jäi todennäköisesti toteamatta merkittävä määrä syöpiä koronapandemian alkuvaiheen aikana. Tutkimus julkaistiin International Journal of Cancer -tiedelehdessä.
Lue myös: Pitääkö aikuisten käydä terveystarkastuksissa? Tämä on "riittävä kynnys" tutkimuksille
Karoliinisen instituutin ja Pohjoismaiden syöpärekisterien tutkijat vertasivat syöpärekistereihin vuonna 2020 tehtyjen syöpäilmoitusten määrää pandemiaa edeltäneiden vuosien raportointiin. Tutkijat käyttivät aineistona patologian ilmoituksia.
Ruotsissa syöpärekistereihin ilmoitetut tapaukset putosivat voimakkaimmin: toukokuussa 2020 uusien syöpien määrä oli 31 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
Suomessa ilmoitetut syöpätapaukset putosivat toiseksi eniten: toukokuussa 2020 syöpiä ilmoitettiin 24 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2019.
Tanskassa uusia syöpiä raportoitiin 16 prosenttia vähemmän, Norjassa 15 prosenttia ja Islannissa 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Lue myös: Munasarjasyöpä oireilee ikävän epämääräisesti ja voidaan havaita liian myöhään – "Oireiden tunteminen on elintärkeää"
Esimerkiksi suolistosyöpä on erittäin vaikea havaita. Videolla sairastunut kertoo, miten tauti hänellä havaittiin. Juttu jatkuu videon alla.
1:50
Suolistosyöpä on erittäin vaikea huomata – sairastanut kertoo tarinansa, kuinka syöpä saatiin selville.
"Tarkoittaa todennäköisesti sitä, että syöpiä on jäänyt diagnosoimatta"
Koronapandemian alku oli kaiken kaikkiaan täynnä epätietoisuutta, joka vaikutti moneen asiaan. Terveydenhuollon osalta vaikutus näkyi esimerkiksi niin, etteivät ihmiset kenties hakeutuneet terveyspalvelujen pariin, vaikka olisivat kärsineet arveluttavista oireista. Myös esimerkiksi syöpäseulontoja keskeytettiin, kunnes syksyllä 2021 syöpäseulontojen uutisoitiin pääasiassa toipuneen koronakuopasta.
Syksyllä 2020 syöpäilmoitusten määrä alkoi puolestaan jo palautua tavanomaiselle tasolle.
– Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa syöpäilmoitusten määrä nousi vuoden jälkipuoliskolla jälleen lähes samalle tasolle kuin vuonna 2019. Tämä on tärkeä havainto, joskin Ruotsissa ja Suomessa nousu ei täysin kompensoinut kevään raportointivajetta. Koko vuoden tasolla Ruotsissa syöpäilmoitusten määrä laski kuudella ja Suomessa neljällä prosentilla, Suomen Syöpärekisterin vastaava lääkäri Tomas Tanskanen summaa tutkimuksen tuloksia tiedotteessa.
– Ilmoitettujen syöpätapausten väheneminen tarkoittaa todennäköisesti sitä, että syöpiä on jäänyt diagnosoimatta.
Tanskasen mukaan koronapandemian pitkän aikavälin vaikutuksia syöpään onkin yhä tarpeen arvioida.
– On tärkeää esimerkiksi seurata sitä, johtavatko syöpädiagnoosien viivästykset syöpien löytymiseen laajemmin levinneinä.
Lue myös: Asiantuntija huolissaan melanoomadiagnoosien määrän romahtamisesta – tämä UV-säteilyn seurauksista on hyvä tietää: "Merkki vakavista soluvaurioista"
Lue myös: Suomalaistutkimus: Ikäihmisen ihosyöpä voi herkästi jäädä huomaamatta – kaksi riskitekijää sairastumiselle
Syövät ovat usein alkuvaiheessaan vähäoireisia tai oireettomia. Videolla kerrotaan, millaisista merkeistä pitäisi huolestua.
2:17
Katso video: Syövän oireet – millaisesta oireesta tulee huolestua?
Lähde: Syöpäjärjestöt