Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoi Hyvää Elämää -ohjelmassa, miten etenkin sosiaalisessa mediassa vellovien ravinto- ja terveysväittämien viidakosta tunnistaa asiallisen tiedon.
Reijo Laatikainen myöntää, että joskus kuumana käyvässä ravitsemuskeskustelussa hyvän tutkimuksen tai oikean asiantuntijan tunnistaminen on ammattilaisillekin vaikeaa.
– Sen sanoisin, että somen jakoihin – miten paljon tykkäyksiä joku juttu on saanut – ei ainakaan pidä luottaa mittareina siitä, onko se luotettava taho, Laatikainen kertoi lähetyksessä.
– Pitää olla alan koulutus: ravitsemustiedettä opiskellut tai lääkäri, joka on kunnolla perehtynyt ravitsemustieteeseen pitkällä aikavälillä. Jos ei ole mitään alan koulutusta, on aika epätodennäköistä, että olisi kunnolla perehtynyt kirjallisuuteen, jota on kertynyt 50-luvulta lähtien, Laatikainen totesi.
Laatikainen kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, millaisella tyylillä joku ravitsemusasiantuntijana esiintyvä blogiaan kirjoittaa.
– Jos siellä on kovin solvaavaa tai aggressiivista sävyä, on aika epätodennäköistä, että tieto on kovin luotettavaa.
Kannattaa myös huomata, että Suomessa kuka tahansa voi kutsua itseään ravintoterapeutiksi, mutta ravitsemusterapeutteja ovat vain yliopistossa ravitsemustiedettä opiskelleet, Valviran laillistamat henkilöt.
Mikä on paras tapa pudottaa painoa? Kuinka paljon väliä ylimääräisillä kiloilla tai senteillä oikeasti on? Mitkä ravintoväittämät ovat totta ja mitkä myyttejä – onko esimerkiksi leipä tai pasta lihottavaa, diabetes seurausta höttöhiilareista tai maitotuotteet matala-asteiden tulehduksen taustalla? Katso koko lähetys ylhäältä.