Vapaa autoetu voi "kannustaa" ladattavilla työsuhdeautoilla ajavia olemaan lataamatta. Sen sijaan käyttöedulla ajavien polttoaineenkulutus pysyy paremmin aisoissa.
Peräti 31 prosenttia lataushybridin valinneista työsuhdeautoilijoista ei lataa autoaan ollenkaan, selviää yrityksille liikkumisratkaisuja tekevän Fleet Innovationin kyselystä.
Fleet Innovationin toimitusjohtajan Sakari Viitasen mukaan heidän oma datansa osoittaa samansuuntaista latauspassiivisuutta. Vapaalla autoedulla ajavan työsuhdeautoilijan ladattavan hybridin todellinen bensiinin kulutus on Viitasen mukaan jopa 3,5-kertainen verrattuna ilmoitettuun WLTP-kulutuslukemaan.
Käyttöedun suhteen asia on toisin. Siinä työsuhdeautoilija maksaa itse polttoainekulut, ja bensankulutus on puolet pienempää.
Lue myös: Tutkimus paljasti hurjat luvut: Ladattavien hybridien kulutus voi olla ihan muuta kuin valmistaja on ilmoittanut
– Kyse ei siis ole autosta tai tekniikasta, vaan ratin ja penkin välissä olevasta toimijasta, Viitanen kertoo.
Hänen mielestään ladattavan auton sähkölataamista tulee seurata, kannustaa tai ohjata suoraan käyttöetuun, jolloin lompakko ohjaa käyttäytymistä.
Auto- ja pyöräetu kiinnostavat aiempaa enemmän
Fleet Innovation kysyi vajaalta 500 henkilöltä, miten liikkumisen valinnat ovat muuttuneet tai muuttumassa?
Sekä työsuhdeautot että työsuhdepyöräily kiinnostavat nyt aiempaa enemmän.
Vastanneista 75 prosenttia ilmoitti autoedun olevan hyvä etu ja 14 prosenttia ilmoitti kiinnostuksen autoetuun kasvaneen. Autoa hankkivista 62 prosenttia ilmoitti hankinnan kohteen olevan sähköistetty auto, näistä puolet valitsee täyssähköauton.
Kiinnostusta ovat kasvattaneet ajokustannusten nousu, autojen kallistuminen ja inflaation vaikutus työntekijän kuukausimenoihin.
Kiinnostus työsuhdepyöräilyyn on noussut merkittävästi.
Lue myös: Joka toinen suomalainen taittaisi työmatkansa sähköpyörällä 20 minuutissa
– Keräämämme datan mukaan työsuhdepyörien määrä on vuoden aikana noussut reilun 10 000 tasolta lähemmäs 40 000 työsuhdepyörään, kertoo Viitanen.
Vastanneista 49 prosenttia on hankkinut tai hankkisi pyörän, jos sellainen etu olisi tarjolla. Työsuhdepyöräedun merkittävimpänä etuna koettiin se, että etu on edullinen ja pääomia sitomaton keino päivittää pyörä.
Viitasen mukaan hyvä pyörä lisää merkittävästi pyöräilyn määrää, joka on niin ilmastoteko kuin hyvinvointia lisäävä tekijä.
– Pyöräedusta on tulossa lounassetelin kaltainen etu, tarjotaan kaikille ja pidetään ennen pitkää perusetuna, Viitanen ennustaa.
Kyselyn mukaan noin kolmannes ei pyöräetua edes miettisi, vaikka sellainen tarjottaisiin.
– Ei kaikki halua lounasetuakaan, mutta valikoimassa se on oltava, ja paine tähän liikkumisetuun lähtee useimmiten henkilökunnasta, Viitanen kertoo.