Syyttäjät vaativat Aleksanteri Kivimäelle seitsemän vuoden vankeutta. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Suomen suurimpiin rikosjuttuihin lukeutuvan Vastaamon tietomurron oikeudenkäynti on alkanut tänään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Asiassa järjestettiin aiemmin valmisteluistunto, mutta nyt alkaa jutun varsinainen pääkäsittely, jonka on määrä kestää helmikuulle asti.
Kivimäki tuotiin paikalle oikeudenkäyntiin tutkintavankeudesta. Hän istui oikeudenkäynnin aluksi rauhallisena ja vakavana paikallaan asianajajansa Peteri Jaarin vierellä, kun istuntoa seuraamaan saapuneet toimittajat ottivat hänestä kuvia ja videoita.
Tummiin housuihin ja huppariin sonnustautunut Kivimäki oli nostanut eteensä pöydälle venäläisen Leo Tolstoin Sota ja rauha -klassikkoteoksen.
Syyttäjät vaativat Aleksanteri Kivimäelle, 26, seitsemän vuoden vankeusrangaistusta yhteensä yli 21 000 uhriin kohdistuneista rikoksista.
Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Kivimäki istui paikallaan ilmeettömänä oikeudenkäynnin aluksi. Kuva: Lehtikuva.
Kivimäki oli nostanut eteensä venäläisen klassikkoteoksen Sota ja rauha. Kuva: Lehtikuva.
Lue myös: Vastaamo-syytetty Julius Kivimäki haluaa vapauteen – hovioikeus hylkäsi kantelun
Kivimäki on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin. Puolustuksen mukaan hän ei ole tehnyt tietomurtoa eikä sen jälkeisiä tekoja eikä poliisin esitutkintamateriaali osoita hänen syyllisyyttään.
– Mielestäni se on aika kelju temppu, Kivimäki sanoi poliisikuulustelussa, kun häneltä kysyttiin mielipidettä potilastietokannan julkaisemisesta.
Hän kertoi uskovansa, että rikosten takana ovat kahden netissä esiintyvän nimimerkin takana olevat henkilöt. Nimimerkit on salattu pöytäkirjasta.
Tänään syyttäjät ovat lukeneet syytteen ja puolustus Kivimäen vastauksen siihen. Oikeudessa on myös käsitelty joitain oikeudenkäyntiin liittyviä käytännön asioita ja Kivimäen vaatimusta päästä pois tutkintavankeudesta.
Puolustus: Kivimäki ei pakenisi vapaana
Puolustus on vaatinut, että Kivimäki päästettäisiin nyt oikeudenkäynnin alettua pois tutkintavankeudesta ja hänelle asetettaisiin tehostettu matkustuskielto. Puolustuksen mukaan Kivimäen vangittuna pitäminen ei ole enää tarpeellista.
Puolustusasianajaja Peter Jaari vetosi käräjäoikeuteen kertomalla ja lupaamalla, ettei Kivimäki yrittäisi paeta ulkomaille, mikäli hänet vapautettaisiin.
Jaarin mukaan Kivimäki on halukas selvittämään asiaansa itse oikeudessa ja hänen mukaansa oikeudenkäyntiin valmistautuminen olisi vapaalta huomattavasti helpompaa.
Syyttäjä vastusti ajatusta.
Syyttäjän mukaan on olemassa konkreettinen vaara siitä, että Kivimäki karkaa jälleen ulkomaille, jos hänet päästetään pois tutkintavankeudesta. Syyttäjän mukaan Kivimäen kyvystä pakoilla viranomaisia saatiin jo käsitys, kun häntä jouduttiin jahtaamaan ulkomaita myöten eurooppalaisen pidätysmääräyksen turvin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa.
Käräjäoikeus ei suostunut Kivimäen vaatimukseen. Käräjäoikeuden mukaan vangitsemisen edellytykset ovat edelleen voimassa.
Tutkintavankeutta puoltaa oikeuden mukaan muun muassa se, ettei Kivimäki alun perinkään saapunut selvittämään asiaa Suomeen omasta tahdostaan.
Oikeuden mukaan myös sillä on asiassa väliä, että Kivimäellä on ollut hallussaan väärennettyjä henkilöllisyyksiä. Oikeuden mukaan on yhä olemassa vaara siitä, että Kivimäki karkaisi viranomaisten ulottumattomiin.
Tiistaina on vuorossa syyttäjien asiaesittely ja ensi maanantaina puolustuksen. Kivimäkeä itseään on tarkoitus kuulla oikeudessa vasta helmikuussa.
Tietomurto marraskuussa 2018
Asian haastehakemus tuli poikkeuksellisesti julkiseksi jo syytteennoston yhteydessä lokakuussa. Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen.
Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.
Lue myös: Video: Aleksanteri Kivimäki lauleskeli Queenia ja lekotteli Saint Tropezissa ennen etsintäkuulutusta
Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa. Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.
Virtuaalipalvelin yhdisti rikoksiin
Keskusrikospoliisin (KRP) marraskuun alussa julki tulleen esitutkintamateriaalin mukaan poliisi pääsi Kivimäen jäljille monipolvisen tietoteknisen tutkimustyön avulla.
Tutkinnan keskiössä on ollut OPSVM-niminen virtuaalipalvelin, jolla poliisin mukaan annettiin komennot tietomurron tehneelle toiselle palvelimelle sekä ylläpidettiin osoitetta, josta Vastaamon potilaiden tietoja jaettiin.
Poliisin P2:ksi nimeämä palvelin, jolla OPSVM alun perin oli, sijaitsi fyysisesti it-palveluyrityksen palvelinsalissa Uudellamaalla. Palvelin oli KRP:n mukaan kuitenkin tyhjennetty ennen kuin se ehdittiin takavarikoida.
Lue myös: KRP pääsi Vastaamo-kiristäjän jäljille kardinaalivirheen ansiosta – tärkeitä todisteita löytyi myös Onlyfansista
Selvittämällä palvelinten tilaajatietoja poliisi jäljitti saman it-palveluyrityksen Saksassa sijainneen palvelimen, josta se löysi kopion P2:sta ja sen sisältämästä OPSVM:stä. OPSVM puolestaan sisälsi Vastaamon koko potilastietokannan.
Poliisin selvityksen mukaan palvelinten vuokraajana oli yritys, jonka toimitusjohtaja Kivimäki sanoo olleensa. Yrityksen palvelintilaus oli maksettu Kivimäen kortilla.
Jäi kiinni Ranskassa
Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020.
Kuulusteluissaan Kivimäki kertoi poliisille oleskelleensa epäiltyjen rikosten aikaan, vuosina 2018–2020 Espanjassa, Britanniassa, Arabiemiraateissa, Ukrainassa ja Ranskassa. Hän sanoi, ettei hänestä ole kyseisissä maissa juuri jälkiä, koska hän ei ole rekisteröinyt asumistaan.
– Näissä paikoissa asuessani minusta jää aika pieni jälki, kun en käytä julkisia palveluja vaan yksityistä terveydenhuoltoa ja muuta. Enkä ole käynyt missään rekisteröitymässä. En sen takia, että yrittäisin piiloutua, vaan esimerkiksi Espanjassa asukkaaksi pitää rekisteröityä, mutta se on hankalaa.
Kivimäki otettiin kiinni tämän vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa. Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle, ja asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöllisyyspapereita.
Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että hän oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.