Miten KRP pääsi Vastaamon tietomurrosta epäillyn jäljille? Laaja esitutkinta-aineisto julkistetaan

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa koskeva keskusrikospoliisin (KRP) esitutkinta tulee tänään julkiseksi. Oikeudenkäynti tietomurrosta alkoi jo viime viikolla, mutta valmisteluistunnossa esitettyjen salauspyyntöjen takia esitutkintamateriaalin luovuttaminen medialle viivästyi.

Esitutkinta on laaja, KRP:n tutkinnanjohtajan Marko Leposen mukaan noin 2 200-sivuinen. Sen odotetaan valottavan muun muassa sitä, miten poliisi pääsi tietomurrosta epäillyn Aleksanteri Kivimäen, 26, jäljille.

Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020. Kivimäki otettiin kiinni tämän vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa.

Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle. Asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöllisyyspapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että hän oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.

Poliisi ei ole kuitenkaan vielä kertonut, miksi se alkoi epäillä juuri Kivimäkeä Vastaamoon ja sen asiakkaisiin kohdistuneista rikoksista.

Syytetään vieneen 33 000 ihmisen tiedot

Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään. Kivimäki loi yhteyden Vastaamon MySQL-palvelimeen ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen, syyttäjien haastehakemuksessa sanotaan.

Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.

Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäen oli tarkoitus julkaista sata potilastietoa päivässä, mutta hän tulikin julkaisseeksi kaikki loput potilastiedot kerralla. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa.

Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Viestissä ihmisiltä vaadittiin 200 tai 500 euron maksua kryptovaluuttana. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.

Vaaditaan seitsemän vuoden vankeutta

Syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä. Hän kiistää kaikki syytteet.

Pääkäsittely Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa alkaa maanantaina 13. marraskuuta. Oikeudenkäynnille on varattu käsittelypäiviä helmikuun lopulle asti.

Kivimäkeä epäillään Vastaamoon liittyvän tapauksen lisäksi yli 14 000 törkeästä tietomurrosta. Uudet rikosepäilyt tulivat ilmi Vastaamo-tutkinnassa. Lisäksi Kivimäkeä epäillään tietomurrosta ja muista rikoksista myös Turussa.

Lue myös:

    Uusimmat