Huoli infoähkystä sai lisäkierroksia – tutkimus: "Raskaan sarjan somettajat" alttiimpia ADHD:lle

Videolla suomalainen tubettaja antaa vinkkejä lastensa nettikäyttäytymisestä huolestuneille vanhemmille.

Tutkimuksessa käytettiin yli 2500 teinin digilaitteiden käytöstä vuoden 2014–2015 aikana kerättyjä tietoja. Kellään näistä 15- ja 16-vuotiaista ei ollut tuolloin ADHD:hen liitettyjä oireita.

Osalla henkilöistä oireet kuitenkin ilmenivät tutkimuksen aikana.

Some oli suosituin tapa viettää aikaa netissä

Karkeasti puolet tutkituista teineistä kertoivat tarkastavansa sosiaalisen median tilinsä useita kertoja päivässä. Sosiaalisen median käyttö olikin suosituin tapa viettää aikaa median parissa.

Muita mitattuja digitapoja olivat muun muassa tekstiviestien lähettäminen, videoita jakavien suoratoistopalveluiden käyttäminen sekä musiikin kuuntelu verkosta.

Yhteensä teineille annettiin 14 eri netinkäyttövaihtoehtoja, joista valita käyttämänsä. Noin 50 teineistä kertoi käyttävänsä kaikkia vaihtoehdoista päivittäin.

"Raskas" sometus oli yhteydessä ADHD:n oireisiin

Eniten aikaa nuoret viettivät sosiaalisessa mediassa. Kuvituskuva. Shutterstock

Seuraavaksi tutkijat alkoivat tarkastella teineillä mahdollisesti esiintyviä ADHD-oireita. Tutkimukseen osallistuneet teinit vastasivat oireita mittaaviin kysymyksiin puolen vuoden välein.

Tutkijat huomasivat, että oireiden esiintyminen oli yhteydessä tiheään sosiaalisen median käyttöön.

Harvemmin digitaalisia medioita käyttävillä oli 4,6 prosentin todennäköisyys ADHD-oireiden esiintymiseen. "Raskaan sarjan käyttäjillä" – eli niillä jotka käyttivät yli puolta kysellyistä 14 digimediasta – riski oli miltei kaksinkertainen, 9,5 prosenttia. Ne teinit, jotka käyttivät kaikkia 14 kysytyistä digitaalisista medioista, riski ADHD:n oireisiin kasvoi 10,5 prosenttiin.

Huoli informaatioähkystä ei ole uusi

Infoähky voi tehdä hallaa tiedonkäsittelylle. Kuvituskuva. Shutterstock

Tutkijat muistuttavat, ettei heidän työnsä osoita suoraa yhteyttä runsaan sosiaalisen median käytön ja ADHD-tarkkaavaisuushäiriön välillä. Tutkimuksen luotettavuutta heikentää esimerkiksi se, että tutkimus perustui teinien omaan raportointiin.

On kuitenkin hyvin mahdollista, että digitaaliseen mediaan liitetty informaatioähky voi tehdä hallaa ihmisen tiedonkäsittelylle. Myös suomalaisprofessori varoitteli, että jatkuva ja monimuotoinen ympäristön hälinä voi kasvattaa nuoresta sukupolvesta ”heinäsirkkamieliä”.

Lähde: ScienceAlert, Telegraph