Maailman suurin humanitaarinen kriisi kehittyy katseilta varjossa – se voi pian näkyä Suomessakin

Ukrainan ja Gazan varjoon jäänyt Sudan on lähellä maailman suurinta humanitaarista kriisiä. Lähes 50 miljoonasta asukkaasta noin 23 miljoona kärsii äärimmäisestä tai akuutista nälästä.

Sudanissa sisällissodan molempien osapuolten, Sudanin armeijan ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen, on raportoitu käyttävän seksuaalista väkivaltaa, värväävän lapsia taistelijoiksi ja syyllistyvän laajamittaiseen kidutukseen. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on raportoinut myös etnisestä puhdistuksesta.

Näemme Sudanin kansan epätoivon kasvavan päivä päivältä. He ovat uupuneita, nälkäisiä ja traumatisoituneita. Meidän on reagoitava nyt laajasti ja nopeasti. Tarvitsemme kansainvälistä tukea humanitaarisen katastrofin estämiseksi, Maailman ruokaohjelman edustaja Samer Abdel Jaber sanoo.

Noin 12 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan yli vuoden kestäneen sodan takia. Se on tuplasti enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa on asukkaita. Yli 2 miljoonaa heistä on paennut maan rajojen yli, muun muassa läheisiin Afrikan valtioihin.

YK on tunnistanut jo seitsemän Afrikan maata, jotka ottavat vastaan suuria määriä sudanilaisia pakolaisia. Monet näistä maista ovat kärsineet itsekin poliittisista mullistuksista ja konflikteista, joten niiden kantokyky on koetuksella. 

Pakomatka voi jatkua pohjoiseen

Sudanin konfliktin vaikutukset voivat näkyä pian meilläkin, jos pakolaiset ylittävät vaarallisen Välimeren reitin Eurooppaan.

5 000 ihmistä on kuollut Atlantin reitillä Kanariansaarille tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana, Mixed Migration Centren johtaja Bram Frouws kertoo. 

Se on 7 00 prosentin kasvu viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lukemattomat muut kuolevat maareiteillä Välimeren rannikolle.

Siirtolaisreitin niin sanottuja työntövoimatekijöitä ovat muun muassa lähtö- ja kohdemaiden tilanteen heikkeneminen, kuten nyt Sudanissa. 

Myös ilmastonmuutos ruokkii sekä siirtolaisuutta että konflikteja. Kuivuus horjuttaa ihmisten ruokaturvaa ja kilpailu niukoista luonnonvaroista lisää yhteenottoja väestöryhmien välillä.

Lue myös:

    Uusimmat