Luonnonvarakeskuksen raportti on karua luettavaa: Suomen puustoa tuhoutuu jo nyt ilmastonmuutoksen takia.
Sienten ja hyönteisten aiheuttamat tuhot Suomen puustossa ovat lisääntyneet kuumuuden ja kuivuuden myötä. Myös harvinaisempien tuholaisten, kuten havuparikkaiden, okakaarnakuoriaisten ja kuusentähtikirjaajien, aiheuttamat metsätuhot lisääntyivät viime vuonna.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsätuhot vuonna 2022 -raportista ilmenee, että esimerkiksi kirjanpainajia havaittiin entistä enemmän Etelä-Suomen lisäksi pohjoisessa. Samalla niiden tekemien tuhojen vuoksi tehdyt hakkuut lisääntyivät.
Suomen metsäkeskuksen keräämien ilmoitusten perusteella Suomen metsiä hakattiin kirjanpainajan vuoksi viime vuonna enemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana.
Ilmastonmuutos vailkuttaa suomalaisiin metsiin.
Lue myös: Kesästä tulee todennäköisesti pölyttäjien suhteen heikko – näin voit auttaa luontoa omalla takapihallasi
Männynjuurikääpää ja sen aiheuttamia tuhoja tavattiin niin ikään aiempaa pohjoisemmassa.
Mäntyjä kuoli viime vuonna erityisesti lounaisrannikolla, jossa okakaarnakuoriainen ja havuparikas esiintyivät. Niiden yhteisvaikutuksesta suurikin mänty kuolee nopeasti.
Luken mukaan kaksikon aiheuttamien tuhojen taustalla oli ennen kaikkea vuoden 2021 helle ja lämpö.
– Jos trendi lämpimistä ja kuivista kesistä jatkuu, kaarnakuoriaistuhot todennäköisesti lisääntyvät entisestään, sanoo Luken tutkija Tiina Ylioja tiedotteessa.
Havuparikas on Suomessa vasta havaittu tulokassieni, joka hyötyy lämmöstä. Leudot talvet voivat auttaa sitä leviämään.
Lue myös: Liian huoliteltu piha voi olla todellinen riski – tämän takia jopa voikukkien kannattaisi antaa rehottaa nurmikolla: "Meidän kaikkien etu, jatkossa jopa kriittinen tekijä"
Suomalaismetsät toistaiseksi varsin terveitä
Luken metsäpatologian professori Jarkko Hantula sanoo tiedotteessa, että muualla Euroopassa nähtyjä suurtuhoja ei Suomen metsissä ole nähty.
– Huolimatta raportissa kuvatuista metsätuhoista suomalaismetsät ovat kokonaisuutena varsin terveitä: meille ei ole saapunut juuri lainkaan vierasperäisiä metsätauteja tai tuhohyönteisiä, eivätkä täällä luonnostaan esiintyvät metsäntuhoojat ole hyvän metsänhoidon ja viileämmän ilmaston ansiosta aiheuttaneet sellaisia suurtuhoja kuin monissa muissa Euroopan maissa, Hantula kertoo.
Luke muistuttaa, että lämpenevä ilmasto auttaa vieraslajien asettumista uusille alueille ja kasvattaa Suomessa jo elävistä tuholaisista aiheutuvia riskejä.
Lue myös: Kimalaisten näkyvä väheneminen poikii huolestuneita yhteydenottoja Sykelle – selvää ei ole, onko vähenemisessä kyse tavallisesta vaihtelusta vai trendistä
– Emme vielä tiedä, millä tavoin ilmastonmuutos tulee metsiämme haastamaan. Paras turva haasteita vastaan on pitää metsät monimuotoisina ja terveinä, tutkimuspäällikkö Markus Melin toteaa tiedotteessa.Luken raportti kattaa metsät, taimitarhat ja puisto- sekä pihapuut. Aineisto perustuu Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä tehtyihin havaintoihin, tuholaisseurantaan sekä kansalaisten ja tutkijoiden havaintoihin.
VMI:n mukaan metsiköiden laatua heikentäviä tuhoja esiintyi viime vuonna 4,1 miljoonalla hehtaarilla eli yli viidesosalla puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Edellisvuoteen verrattuna tuhoja oli suhteellisesti noin viidennes vähemmän.