Suomi jäi kesällä Pariisissa ensimmäistä kertaa ilman mitalia olympiakisoista, ja järkytys johti vaatimuksiin muutoksesta suomalaiseen huippu-urheiluun. Keskiviikkona kuultiin sitten Olympiakomitean hallituksen painotuksia niistä toimista, joilla Suomea nostetaan nollakerholaisten joukosta.
Äkillisimmät muutokset kohdistuvat henkilöihin. Olympiakomitea ilmoitti, ettei Matti Heikkinen jatka huippu-urheiluyksikön johtajana. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtotehtävissä pitkään ollut Leena Paavolainen puolestaan jättää laji- ja kisaohjelmien johtajan pestinsä.
– Iso kuva on se, että huippu-urheilumenestyksemme varsinkaan kesäolympialajeissa ei ole lähelläkään tyydyttävää, ja meidän pitää tehdä merkittäviä muutoksia. Ja silloin tietenkin herää kysymys siitä, millaisilla kokoonpanoilla sitä lähdetään tekemään. Katsotaan eteenpäin, (tarvitaan) sellaiset strategiset linjaukset, sellaiset rakenteet ja sellaiset henkilöt, joilla on paras mahdollisuus lähteä eteenpäin ja luoda uutta uskoa ja uutta edellytystä suomalaiselle huippu-urheilumenestykselle, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori totesi STT:lle muutoksista huippu-urheilujohdossa.
– Ei voi sanoa niin, että Pariisin mitalittomuus oli yksinään tätä tekemässä, kysymys on pidempiaikaisesta ongelmasta. Mutta kyllä se osaltaan laukaisi tätä, ja nyt pitää panna isoa vaihdetta sisään ja hakea uutta nousua uudella tavalla.
Heikkisen seuraajaa haetaan Vapaavuoren mukaan "lähtökohtaisesti hyvin avoimin mielin, ilman isompia rajauksia". Kiinnostusta tehtävään varmasti löytyy, hän uskoo.
– Toiveena on, että ensi viikolla päästäisiin panemaan paikka auki. Pariisin olympialaiset, kaiken mitalittomuudenkin keskellä, osoittivat, kuinka valtavan suuri kiinnostus (huippu-urheiluun Suomessa) on. Tuosta tulokulmasta tämä on merkittävin näköala- ja vaikuttamispaikka koko maassa, Vapaavuori pohtii huippu-urheiluyksikön johtajan pestiä.
Useita muutostoimenpiteitä
Olympiakomitea esitteli keskiviikkoisessa tiedotteessaan myös toimenpiteitä, joilla suomalaisen huippu-urheilun kurssia pyritään kääntämään.
– Meillä on yksinkertaisesti liian vähän sellaisia urheilijoita, jotka olisivat edes parhailla suoritustasoillaan potentiaalisia mitaliehdokkaita. Se perusjuurisyy ja -ongelma, mitä lähdetään ratkomaan, on se, miten saataisiin järjestelmää kehitettyä siten, että näitä potentiaalisia mitalikandidaatteja olisi jatkossa enemmän, Vapaavuori tiivisti.
– Toisaalta kysymys on siitä, että keskimäärin arjen tekemisen taso ja laatu eivät riitä. Ja tätä tukemaan tarvitaan systeemitason muutoksia, esimerkiksi hajanaisen järjestelmän tiivistämistä, olympiavalmennuskeskusten aseman vahvistamista, selkeämpiä ja tiukempia valintoja ja valmennusosaamisen kehittämistä.
Vapaavuori ei ole vielä päättänyt, pyrkiikö hän jatkamaan tehtävässään uutta nelivuotiskautta. Olympiakomitea valitsee johtoaan syyskokouksessa marraskuun lopulla.