Jopa sata mielentilatutkimusta joka vuosi – näin rikoksesta epäilty tutkitaan

Usein vakavien rikosjuttujen oikeuskäsittelyjen yhteydessä mainitaan, että syytetty määrättiin mielentilatutkimukseen. Miksi sellainen tehdään, mitä siellä tapahtuu ja mikä sen merkitys on oikeudenkäynnissä tai rikoksesta tuomion saaneen elämässä oikeudenkäynnin jälkeen? 

Rikoksesta syytetty voidaan määrätä mielentilatutkimukseen vain oikeuden päätöksellä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) osoittaa rikoksesta syytetylle paikan, jossa mielentilatutkimus tehdään. Mielentilatutkimuksessa oleva henkilö voidaan pitää mielenterveyslain perusteella sairaalassa tahdostaan riippumatta. 

Oikeus määrää mielentilatutkimuksen

Suomessa mielentilatutkimuksia tehdään Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaalassa. Vuosittain Suomessa tehdään noin sata mielentilatutkimusta. 

– Mielentilatutkimus määrätään tuomioistuimen toimesta sellaisessa tilanteessa, jossa tuomioistuin on ajatellut, että henkilön rikoksen taustalla saattaa olla joku mielenterveyden häiriö. Tällöin tuomioistuimella tärkeää saada tietoonsa, onko mahdollisesti kyseinen mielenterveyshäiriö ollut sitä luokkaa, että voisiko se jopa vaikuttaa henkilön syyntakeisuuden asteeseen, kertoo Niuvanniemen sairaalan johtava lääkäri Allan Seppänen Viiden jälkeen -ohjelmassa. 

Suomen perusteellisin tutkimus

Noin kaksi kuukautta kestävä mielentilatutkimus on perusteellisin tutkimus, mitä Suomessa voidaan ihmisestä tehdä. Tutkimukseen kuuluu laajat psykiatrin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja hoitajan tekemät haastattelut.

– Se tehdään osasto-olosuhteissa, jolloin saadaan paljon informaatiota ihan havainnoimalla henkilön käyttäytymistä. Sen lisäksi saadaan paljon tietoa erilaisilta viranomaisilta, esimerkiksi terveydenhuollon toimijoilta, sosiaaliviranomaisilta ja puolustusvoimilta, toteaa Seppänen.

Lue myös: Tällaista on valtion mielisairaalassa – MTV haastatteli kahta syyntakeettomana henkirikoksen tehnyttä potilasta

Tyypillisimmin mielentilatutkimuksia määrätään henkilöille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin henkirikoksiin. Voisivatko tällaiset henkilöt antaa myös itsestään valheellisia kuvia tutkimuksissa?

– Aina periaatteessa ihminen voi esittää omaavansa tiettyjä oireita tai pyrkiä peittelemään tiettyjä oireita. Jälkimmäinen tuntuisi olevan paljon yleisempää. 

"Tärkeä prosessi oikeusturvan kannalta"

Johtava lääkäri Seppänen arvelee tämän johtuvan siitä, että rikostuomiot ovat suhteellisen lyhyitä, kun taas oikeuspsykiatrinen hoito kestää tarkemmin määrittelemättömän ajan.

Kokonaisuudessaan tutkimus kestää noin kaksi kuukautta, mutta sen loppuunsaattamiseksi voidaan anoa myös lisäaikaa. Kun lausunto vihdoin on valmis, se siirtyy eteenpäin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka antaa tapauksesta oman lausuntonsa. Lopulta molemmat kannanotot lähetetään punnittavaksi tuomioistuimeen.

– Mielentilatutkimusprosessi on hirveän tärkeä yksilön oikeusturvan kannalta. Meille on hirveän olennaista päästä seulomaan ne ihmiset hoidon piiriin, jotka hoitoa tarvitsevat. Kyllä me varsin korkealla varmuusasteella olemme, kun mielentilatutkimuslausunto valmistuu.

Mielentilatutkimus vaikuttaa myös tuomioon

Mielentilatutkimus vaikuttaa myös rikoksesta syytetyn tuomioon. Oikeus voi todeta syyntakeettoman syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä vaatii hänelle rangaistusta. 

Jos syytetty todetaan mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi, ei hän ole rikoksen tekohetkellä ymmärtänyt tekoaan. 

Oikeudenkäynneissä syyntakeeton jätetään rangaistukseen tuomitsematta, mutta tällöin hänet määrätään tahdonvastaiseen hoitoon. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hän ei suorita rangaistusta tavallisessa vankilassa vaan esimerkiksi Niuvanniemen sairaalassa. Oikeuspsykiatrisen hoidon kestoa ei ole määritelty, osa saattaa viettää laitoksessa jopa loppuelämänsä. 

Jos syytetty todetaan syyntakeiseksi, saa hän tuomion rikoksesta ja suorittaa rangaistuksensa vankilassa. Murhasta tuomitaan elinkautiseen vankeuteen, jonka kesto on Suomessa keskimäärin noin 14–15 vuotta. 

Lue myös: Tämä paikka on monen psyykkisesti sairaan lapsen ja nuoren viimeinen toivo – MTV vieraili alaikäisten osastolla Niuvanniemessä

Mitä tapahtuu, kun syyntakeeton tappaa? "Raakoja tekoja, massiivisia vammoja" – 25 vuoden takaisen kolmoissurman muistaa koko Suomi