Eläinten oikeudet perustuslakiin -kansalaisaloite on kerännyt 1.8.2023 mennessä vajaat 27 000 allekirjoitusta. Aloitteessa ehdotetaan Suomen perustuslain muuttamista siten, että perustuslakiin lisätään uusi luku eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi.
Pitkään eläinten parempien oikeuksien puolesta puhuneen Elisa Aaltolan mukaan eläinkunnan aiempaa luultua kehittyneemmästä kokemusmaailmasta on tätä nykyä niin paljon näyttöä, että eläinten perusoikeudet tulisi lisätä perustuslakiin, jotta eläinten oma etu ja näkökulma tulisi paremmin huomioiduksi päätöksenteossa.
Aaltola on eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja vanhempi tutkija Turun yliopistossa.
– Eläimillä on päättelyä, oppimiskykyä, muistia, tunteita mitä erilaisimpia semmoisia taitoja, mitä pitkään pidettiin yksinomaan ihmisen ominaisuuksina. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimet ovat yksilöitä sanan varsinaisessa merkityksessä ja se taas antaa filosofisesti perustan väitteelle siitä, että eläimillä on itseisarvo, Aaltola sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Eläinoikeusjurtistit ry:n puheenjohtaja Birgitta Wahlberg on yksi kansalaisaloitteen taustalla olevista henkilöistä. Wahlbergin mukaan asia on laajempi, kuin pelkästään eläinten olojen parantaminen lakipykälien avulla.
– Meillä on enemmän eläintensuojelulainsäädäntöä voimassa, niin EU-tasolla kuin kansallisella tasolla, kuin koskaan aikaisemmin ihmisen historian aikana. Samalla tiedämme, että me tuhoamme, tapamme, jalostamme ja kasvatetamme enemmän eläimiä kuin koska aikaisemmin. Uskaltaisin väittää, että aiheutamme myös enemmän kärsimystä niin eläimille kuin meille itsellekin, Wahlberg toteaa.
Kissat ja koirat
Lemmikkissojen määrästä suomalaisissa kotitalouksissa ei ole tarkkaa tietoa, mutta niitä arvellaan olevan vähintään yhtä paljon kuin lemmikkikoiria. Taloustutkimuksen toteuttaman selvityksen mukaan Suomessa on kaikkiaan 803 000 koiraa.
Wahlbergin mukaan perustuslakiin tavoitelluilla muutoksilla ei haluta absoluuttisia kieltoja, vaan halutaan esimerkiksi vaikuttaa siihen, ettei liika jalostaminen johda sairaisiin eläimiin tai jälkeläisiin.
– Perusoikeuksien kirjaaminen antaisi signaalin yhteiskuntaan, että näitä asioita pitää pohtia asioita uudelta kantilta.
Aaltola pohtii asiaa myös filosofiselta kannalta.
– Mietimme vain ihmisen etua ja omien läheisten etua. Samalla olemme unohtaneet muuta lajit ja luonnon. Emme ole tällä planeetalla yksin, vaan jaamme tämän lukemattomien erilaisten lajien kanssa. Nyt olisi viimein aika alkaa kunnioittamaan myös heidän hyvinvointiaan ja eri lajien kukoistusta, Aaltola pohtii.
– Jos omaksuisimme vähemmän itsekkään tavan ajatella eläimistä ja luonnosta, sekä miettisimme asioita vaikkapa koiran näkökulmasta: Miltä tuntuu olla koira tässä maailmassa, tai lehmä, tai broileri, filosofi miettii.
Katso alla olevalta videolta koko keskustelu eläinten perusoikeuksista.