Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon skandaalit poikivat viime vuonna keskustelua kuntien kilpailuttamiskäytännöistä, joissa on painotettu hoivan hintaa laadun sijaan.
Nyt keskustelu laatukriteereistä on virinnyt uudestaan, kun Turun kaupungin ostamia saattohoitopalveluita koskeneet väärinkäytökset ovat tulleet julki.
Laadukkaan saattohoidon puolesta vuosia puhunut kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) on järkyttynyt uutisista.
– On kauhistuttavaa, että Turun kaupunki on uskaltanut lähteä ostamaan noin vaativan tason palvelua niin matalalla hinnalla. Miten on mahdollista, että virkamiehet ovat kilpailuttaneet ja hyväksyneet sellaisen tarjouksen? Juvonen ihmettelee.
Turun kaupunki siirsi noin 185 potilaan hoitovastuun Kotisairaala Luotsi -yhtiölle vuosina 2011–2014. STT:n pyytämistä tarjouskilpailuasiakirjoista selviää, että yhtiö lupasi tarjota esimerkiksi lääkärin kotikäynnin hintaan 49,90 euroa, kun esimerkiksi seuraavaksi halvimman Attendon tarjous oli 140 euroa. Kilpailutuksessa painotettiin selvästi hintaa.
Juvosen mielestä hankintaosaaminen on kunnissa kaiken a ja o. Hän uskoo virkamiesten pelkäävän, että jos he eivät valitse halvinta, he joutuvat markkinaoikeuteen.
– Hankintalaki tänä päivänä mahdollistaa sen, että ei ole pakko ostaa halvinta. Ydin on siinä, että jos kunnassa tehdään saattohoidon kaltaisen erikoisalan kilpailuttaminen, virkamiesten pitää kuulla asiantuntijoita. Eivät kunnan virkamiehet tiedä, mitä kaikkea saattohoitoon tänä päivänä kuuluu.
Hankintalakiin ei tulossa muutoksia
Viime vuonna muun muassa silloinen oppositiopuolue SDP peräänkuulutti muutoksia hankintalakiin. Nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd.) esimerkiksi sanoi, että hankintalakiin pitää sisällyttää entistä vahvemmin laadulliset kriteerit. Hinnan ei pidä pelkästään määrittää sitä, kuka palveluita tuottaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan hankintalakiin ei kuitenkaan tällä hallituskaudella ole tulossa muutoksia, sillä hallitusohjelmassa ei ole siitä kirjausta.
Tehostettua vanhustenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön tulee laatukriteereitä sitovan hoitajamitoituksen mukana. Lisäksi vanhustenpalvelulain toinen osa on tänä keväänä lähdössä lausunnoille, ja siihen on Varhilan mukaan tulossa esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitoa koskevia kriteereitä.
– Substanssilakia pitää noudattaa hankinnoissa, se merkitys sillä on. Huono puoli on, että se ei koske muita kuin vanhuspalveluita, vaikka siellä on myös monta muuta ryhmää, esimerkiksi vammaispalvelut ja lastensuojelupalvelut. Jos se olisi hankintalaissa suoraan kirjattuna, se koskisi yhtälaisesti kaikkia.
Omaisia mukaan kilpailutusprosessiin
Varhilan mukaan kunnille on annettu viime vuonna koulutusta siitä, että ne määrittelisivät kilpailuttamisprosessissa selkeästi laatutekijöitä. Hänen mielestään kuntien tulisi aina kilpailutusta tehdessään pohtia kriteereitä niiden asiakkaiden kannalta, keiden palveluita kilpailutetaan.
– Paras keino laadun takaamiseksi olisi, että kunnat ottaisivat asiakkaiden edustajia, esimerkiksi omaisia mukaan jo siinä vaiheessa, kun kilpailutusasiakirjoja laaditaan.
Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko painottaa, että kunnissa on myös hyvin osaavia hankkijoita eikä kuntien osaamattomuutta pidä yleistää.
– Haluaisin myös oikaista yleisen väärinkäsityksen siitä, että jos vertailu tehdään hinnalla, siihen ei sisältyisi mitään laatutekijöitä. Laatu voidaan laittaa jo sisälle hankintailmoitukseen ja tarjouspyyntöön pakollisiksi vähimmäisvaatimuksiksi. Vain sellaiset palveluntarjoajat voivat osallistua kilpailuun, jotka täyttävät ne laatukriteerit, Huikko sanoo.
Turun tapausta Huikko ei halunnut kommentoida.
"Tarvitaan saattohoitolaki"
Juvonen jätti tiistaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen saattohoitolaista, saattohoidon kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista ja saattohoitopotilaan mahdollisuudesta valittaa saamastaan hoidosta.
Hänen mielestään tarvitaan saattohoitolaki, jossa määritellään muun muassa saattohoidon kriteerit ja laatu, saatavuus ja saattohoitopaikkojen riittävyys, kansalaisten subjektiivinen oikeus saattohoitoon sekä saattohoidossa työskentelevien henkilöiden kriteerit.
STM:ssä on julkaistu saattohoidon suositukset.
– Siitä on apua, kun kilpailutetaan saattohoitovaiheen hoitoa. Siinä lähdetään siitä, että kaikissa hoitoyksiköissä tulee olla koulutettua henkilöstöä saattohoidon vaiheessa. Tämä koskee myös kotihoitoa, Varhila kertoo.
Riittääkö pelkkä suositus, kun mahdollisilla sanktioilla uhataan vasta rikosprosessin seurauksena, kuten Turun tapauksessa?
– Suositus on hyvä väline silloin, jos toimijat ovat asialle motivoituneita ja haluavat ottaa suositukset vastaan. Suosituksella ei ole yhtään hampaita siinä tapauksessa, että suosituksen toimeenpanoon ei ole motivaatiota. Kaikenlaisia toimijoita valitettavasti kentältä löytyy, Varhila sanoo.