Tekoäly mahdollistaa entistä uskottavammat ja katalammat huijaukset.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom varoitti tänään perjantaina tekoälymäisestä lausegeneraattorista, joka tekee huijausviestejä ainakin Osuuspankin nimissä.
Viestien tarkoituksena on harhauttaa asiakkaita syöttämään pankkitunnuksensa valesivustoille. Traficomin mukaan generaattori on tehnyt satojatuhansia erilaisia viestejä.
Lue lisää: Tekoälymäinen lausegeneraattori tekee huijausviestejä pankkiasiakkaille, varoittaa Traficom
"Luojan kiitos ei täällä meillä"
Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Nordean petostorjunnan asiantuntijan Sara Helinin mukaan tekoälyn huijauskäyttöä on havaittu myös Nordeassa. Sen käytön laajuutta on kuitenkin hankala arvioida.
Erityisesti Heliniä huolettaa tekoälyn mahdollistamat kuva- ja äänimanipulaatiot.
– Tekoäly voidaan valjastaa varastamaan ääntä ja tuottamaan sellaista video- ja äänimateriaalia, mitä ei oikeasti ole olemassa. Se, että saat vaikka paniikkipuhelun omalta lapselta, missä on myös videoelementti, niin sehän on paljon uskottavampi kuin pelkkä tekstiviesti.
Helinin mukaan tällaisista huijaustapauksista on esimerkkejä jo maailmalta.
– Luojan kiitos ei täällä meillä Pohjoismaissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tekoälyn käyttäminen huijauksissa on huomattavasti edempänä kuin meillä täällä Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa, Helin sanoo.
Lue myös: Kepulikauppias löysi porsaanreiän pullonpalautusjärjestelmästä – tienasi lähes 200 000 euroa
Tekoälyllä voidaan tekeytyä lapseksi
Helinin mainitsemissa huijauksissa lapsi voi "kertoa" vanhemmalleen esimerkiksi kadottaneen puhelimensa ja välittää tälle asiasta tiedon toisesta numerosta.
– Sitten jossain vaiheessa tulee se pyyntö, että kun puhelin meni rikki, minulla ei ole enää verkkopankkitunnuksia käytössä, voitko auttaa minua tässä maksussa, Helin kertoo.
Kyseinen huijaus voidaan toteuttaa ilman tekoälyäkin, mutta tekoälyllä siitä voidaan tehdä uskottavampi.
Lue myös: Tuula Visa, 80, alkoi käräyttää rakkaushuijareita, kun "amerikkalaiskenraali" lähestyi: "Ihmettelin, millainen vehje tuo netti oikein on"
Traficom: Kalastelusivut kehnoja
Traficomin varoittamassa tapauksessa OP-Petos, OP-Peruutuspalvelu, OP-Tukipalvelu, OP-Turvallisuuspalvelu ja muut samanlaiset tekaistut nimet olivat lähettäneet väärennettyjä sähköpostiviestejä.
– Kun jokainen huijausviesti rakennetaan erilaisista lähettäjistä, tervehdyksistä, puhuttelusta, pelottelusta, kehotuksista, kalastelulinkistä ja allekirjoituksista, saadaan satojatuhansia keskenään erilaisia viestejä, Traficom kertoo Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksessa.
– Satatuhatta erilaista spämmiviestiä herättää verkon suodattimissa vähemmän huomiota kuin yhden ja saman viestin massalähettäminen kaikille.
Traficomin mukaan kalastelulinkkien ja -sivustojen tekoon ei kuitenkaan kyseisissä tapauksissa ole panostettu, ja viimeistään tässä vaiheessa asiakkaan pitäisi havahtua huijaukseen.
– Linkit eivät nimittäin yritäkään näyttää miltään pankin verkko-osoitteelta, vaan kalastelusivut on pystytetty sekalaisille murretuille verkkopalvelimille, kuten aikuisviihdesivustoille, Traficom toteaa.
Petosasiantuntija Helin antaa vinkin, jolla välttää huijauksiin haksahtamisen.
– Aina on aikaa varmistaa jonkun yllättävän yhteydenoton oikeellisuus. Ikinä ei ole niin kiire, että sitä ei ehtisi tehdä.
Jos tulet huijatuksi:
Ota yhteys pankkiin pankkiasioiden turvaamiseksi, vaikka hävettäisi
Tee rikosilmoitus
Voit hankkia apua esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä 116 006