Kultaranta-keskusteluissa pohdittiin myös länsimaiden alentuvaa asennetta Afrikan maita kohtaan.
Presidentinlinnan maanantaiset Kultaranta-keskustelut aloitettiin keskustelulla geopolitiikasta ja kysymyksellä maailman jakautumisesta.
Kiina-asiantuntija Linda Jakobson esitti keskustelussa näkökulmia Venäjän ja Kiinan välisestä suhteesta. Hän muistutti, että maiden lähentyminen alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Sittemmin nykyinen presidentti Xi Jinping on 11 vuoden aikana kehittänyt henkilökohtaisen ja luottamuksellisen suhteen presidentti Vladimir Putiniin.
Jakobsonin mukaan omasta näkökulmastaan Kiina tarvitsee Venäjää tärkeimpään kamppailuun eli kamppailuun Yhdysvaltoja vastaan.
– Se menee tässä tilanteessa kaiken muun edelle, silläkin uhalla että Kiina on hyvin tukalassa tilanteessa ja tietää sen, Jakobson sanoi.
Tämän vuoksi Kiina ei suostu tuomitsemaan Putinin toimia Ukrainassa. Jakobsonin mukaan Kiinan näkökulmasta Ukrainan sodassa on kyse kahden suurvallan välisestä kamppailusta. Kiina ei anna arvoa pienten maiden vaikutusvallalle.
– Siinä ei anneta arvoa Ukrainan kansan tahdolle, Ukrainan halulle elää erillisenä valtiona Venäjästä, Jakobson arvioi.
Samalla hän sanoo Xin ottavan riskin uskollisuudessaan Venäjälle, kun sota ei ole edennyt kuten Putin ja Xi kuvittelivat.
– Pekingissä on strategisten ajattelijoiden keskuudessa kyseenalaistettu tätä lojaliteettia. Jos asiat menevät huonosti, se on Xille henkilökohtainen kova kolaus, Jakobson sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että Kiina on valmis kääntämään kelkkaansa niin kauan kuin Xi on vallassa.
– Xi on kuitenkin osoittanut pieniä merkkejä, että maailma näkisi Kiinan olevan ei suinkaan Venäjän puolella, vaan Venäjää ymmärtävänä valtiona, Jakobson lisää.
Tästä esimerkkinä Jakobson näkee Kiinan rauhantunnusteluyritykset Ukrainan sodassa.
Lue myös: Kiinan ja Venäjän pommikoneet tehneet yhteislentoja lähellä jännitteisiä Etelä-Korean ja Japanin aluevesiä – "Vakava turvallisuusuhka"
Eroon länsimaisesta ylenkatseesta
Professori Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista nosti keskustelussa esiin länsimaiden ylenkatseen Afrikan maita kohtaan. Hän viittasi presidentti Sauli Niinistön sunnuntaiseen lausuntoon siitä, että omia arvoja voi markkinoida parhaiten kohtelemalla muita tasapuolisesti.
– Ulkopolitiikassa se tarkoittaa sitä, että ei katsota muita suvereeneja valtioita ja niiden tekemiä valintoja alentuvasti, ja siinä on kyllä parantamisen varaa, Laakso sanoi.
– Venäläiset ja kiinalaiset menevät maanosaan arvostuksen kanssa, hän lisäsi.
Professori nosti esimerkiksi yritykset järjestää korkean tason kokouksia afrikkalaisten ja eurooppalaisten johtajien kesken, joihin Euroopan maat eivät ole olleet valmiita lähettämään yhtä korkean tason edustajia kuin Afrikan maat.
– Se on tavattoman loukkaavaa. Näitä kokouksia on jopa jouduttu perumaan, hän sanoi.
Laakso kritisoi myös median toimintaa.
– Kun kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Putinista, suomalainen media uutisoi, että nyt Venäjä on afrikkalaisten maiden kategoriassa. Miltä se kuulostaa afrikkalaisten korvissa? Jakobson heitti yleisölle kysymyksen.
Laakso halusi myös muistuttaa, että vaikka Kiinan rooli on merkittävä Afrikassa, sitä ei pidä ylikorostaa.
– On ihan roskapuhetta, että Afrikka on menetetty Kiinalle. Lopetetaan myytti siitä, että ollaan valtava, kasvava maanosa menetetty, Laakso sanoi.
Kiina on Laakson mukaan vetäytymässä useista isoista infrastruktuuriprojekteista Afrikan maissa. Euroopan unionin Laakso sanoi olevan vahva mutta huonosti tunnettu kumppani, jonka näkyvyyttä tulisi parantaa.