Sosiaalisen median yleistyminen on tuonut mukanaan myös ikävämpiä lieveilmiöitä. Lasten ja nuorten keskuudessa kiusaaminenkin on laajentunut koulujen pihoilta nettiin.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalvelu vastaa vuosittain yli 30 000 yhteydenottoon, joista noin tuhat liittyy kiusaamiseen. Yhteydenotoissa kiusaaminen on niin fyysistä kuin henkistäkin: tönimistä, haukkumista, ryhmän ulkopuolelle sulkemista.
Vaikka yleisimmin kiusaaminen tapahtuu koulussa, tulee yhteydenottoja myös nettikiusaamisesta, kertoo Satu Tallgren, MLL:n puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija.
– Useimmiten kiusaaminen verkossa olikin jatkoa kiusaamiselle koulussa tai harrastuksissa – eli kiusaamista tapahtui ”kellon ympäri”.
Sosiaalisessa mediassa kiusaamista tapahtuu niin Facebookissa, pikaviestipalveluissa kuten Whatsappissa, sekä verkkosivuilla ja chateissa.
– Tavallisimpia kiusaamisen muotoja netissä ovat muun muassa töykeät kommentit, ryhmästä eristäminen esimerkiksi Whatsappissa, ahdistelu, juoruilu ja mustamaalaus. Myös ilman lupaa julkaistujen kuvien levittäminen tai muokatut kuvat ovat kiusaamisen muotoja netissä, Tallgren kertoo.
Myös vanhemman tulee tutustua somepalveluihin
Koska sosiaalisen median ja nettipalveluiden kirjo on niin laaja ja uusia palveluita ja trendejä syntyy niin kovalla vauhdilla, voi vanhempien olla vaikea pysyä kartalla oman lapsen tekemisistä netissä. Palveluihin olisi myös hyvä tutustua itse ja tarkistaa niistä erityisesti turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvät asiat. Lisää ajantasaista tietoa lasten yleisimmin käyttämistä sosiaalisen median palveluista saa myös MLL:n sivuilta.
Tallgrenin mukaan lasta olisikin hyvä pyytää näyttämään käyttämiään palveluita ja kertomaan niistä. Lapsen kanssa voi myös keskustella siitä, keiden kanssa palveluissa keskustellaan ja minkälaisia kuvia tai videoita niissä lähetellään. Palveluiden turvallisuusasetuksista kannattaa myös puhua lapselle.
Lasta olisi hyvä pyytää näyttämään käyttämiään palveluita ja kertomaan niistä. Kuvituskuva.
– Voit kertoa, että somessa tapahtuu valitettavasti myös ikäviä asioita ja jos tällaista kohtaa, niin silloin on tärkeä kertoa niistä vanhemmille tai jollekin muulle aikuiselle. Epämiellyttävää kohtelua ei tule sietää.
Miten toimia, jos lasta kiusataan netissä?
Mikäli lapsi kertoo häneen kohdistuvasta kiusaamisesta netissä tai sosiaalisessa mediassa, tulee vanhemman ottaa lapsen kertoma asia vakavasti, tukea lasta ja puuttua kiusaamiseen. Aluksi tulisi selvittää minkälaisia kiusaaminen on ollut, kauanko se on jatkunut ja kiusataanko lasta myös netin ulkopuolella, esimerkiksi koulussa.
– Kiusaaminen on lapselle todella ikävä ja satuttava kokemus, lapsi tarvitsee aikuisen myötäelämistä, läheisyyttä ja apua tilanteessa. Kiusaaminen pitää saada myös loppumaan.
Kiusaajan tai kiusaajien selvittäminen on seuraavana tehtävälistalla. Kannattaa tallentaa todisteet kiusaamisesta esimerkiksi ottamalla kuvakaappauksia ikävistä viesteistä. Kiusaamisesta voi myös joissain palveluissa tehdä ilmoituksen palvelun ylläpidolle.
– Useimmissa palveluissa on jonkinlainen raportointiväline, jonka avulla voi ilmoittaa sopimattomasta käyttäytymisestä, Tallgren kertoo.
Yhteys myös kouluun
Ikävä kyllä, monesti kiusaaminen ei rajoitu pelkästään nettiin vaan se jatkuu koulussa. Tämän takia asiaa olisi tärkeää selvittää myös koulun opettajien, kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa.
– Koululla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja saada se loppumaan
– Ota rohkeasti yhteyttä koululle, jotta asiaa päästään selvittelemään ja kiusaaminen loppumaan mahdollisimman pian. Yhtä tärkeää on järjestää lapselle tukea selvitä kiusaamisen seurauksista.
Niin helppoa kuin kiusaamistilanteessa olisinkin vain rajoittaa lapsen netinkäyttöä, ei tämä ole kuitenkaan Tallgrenin mukaan oikea ratkaisu edes kiusaamistilanteessa.
– Sosiaalinen media on osa lasten elämää, joten esimerkiksi netin käytön kieltäminen ei ole oikea ratkaisu ongelmaan.