Kommentti: Ilves uhkaa jäädä vain ulkopintaiseksi ilmiöksi – ero naapuriin on valtava

Ilveksen kausi päättyi rajuun pettymykseen – "Eivät varmasti ole antamassa kiitettävää" 2:01
Video: Ilves koki rajun pettymyksen – "Eivät varmasti ole antamassa kiitettävää"

Tampereen Ilves koki jättimäisen pettymyksen, kun se hävisi torstaina kuudennen välieräottelun Lahden Pelicansille lukemin 1–3. Tulos tiesi sitä, että Pelicans painelee finaaleihin. Miksi näin? Iso tekijä liittyi siihen, ettei Ilves pystynyt käsittelemään ennakkosuosikin paineita. Ilves ei ollut lainkaan sitä, mitä sen naapuri on, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.

Eihän tämän näin pitänyt mennä.

Eihän Pelicansin pitänyt edetä mitalipeleihin.

Eihän heillä ole ollut edes kunnon maalintekijöitä.

Saati ehjää ykköspakkia.

Tai käytännössä mitään.

Sehän on pelkkä nuorisolauma.

Lahden Pelicans järjesteli yhden kotimaisen palloilun suurimmista yllätyksistä, kun se eteni finaaleihin jääkiekon SM-liigassa. Mittapuuksi voi ottaa koko 2000-luvun.

Puhuttiin nipusta, jota harva osasi povata edes pudotuspelijoukkueeksi kauden alla.

Pelicans säväytti jo syksyllä railakkaalla ja pirteällä ilmeellään, eikä tahti ole hyytynyt käytännössä missään vaiheessa. Vaikka tammikuussa eteen tuli hetkellinen notkahdus (8 ottelua ja 7 tappiota), ei Pelicans pysähtynyt. Se korjasi kurssinsa ja laittoi kaasun pohjaan.

Pelicansin suurin koetinkivi tuli vastaan puolivälierissä, kun Tommi Miettisen KalPa käynnisti intensiivisen miekkailun Lahdessa ja Kuopiossa. Tilaa ja aikaa ei ollut yhtään.

Pelicans selvisi, eikä vain selvinnyt. Lahden seitsemännessä ja ratkaisevassa ottelussa nähtiin hämmästyttävän suvereeni näytös. Harvoin mikään joukkue on ollut niin ytimessä ratkaisuhetkellä, mitä Pelicans oli.

Yllättikö se, että Pelicans kaatoi välierissä Ilveksen?

Ehdottomasti.

Varsinkin kun ottaa huomioon sen, millaisilla materiaaleilla joukkueet lähtivät kevääseen.

VIDEO: Petri Kontiolan mestaruusjahti päättyi katkeraan pettymykseen – nämä kuvat kertovat kaiken

Petri Kontiolan mestaruusjahti päättyi katkeraan pettymykseen – nämä kuvat kertovat kaiken 0:35

***

Petri Kontiola, Eemeli Suomi, Henrik Haapala, Les Lancaster, Jyrki Jokipakka, Matias Mäntykivi, Tommi Tikka, Marek Langhamer, Dominik Masin, Balazs Sebok, Aku Räty, Jarkko Parikka, Jarno Koskiranta ja niin edelleen.

Nimimiesten nippu, jonka peräsimestä löytyy Suomi-kiekon ylistetty valmentajavelho Antti Pennanen.

Kun Ilves palkkasi hänet hetkellä, jolloin se johti koko sarjaa, ei tavoitteista tarvinnut kysellä sen enempää. Vain mestaruus kelpasi.

Antti Pennasella haettiin kehitystä. Ilves halusi nousta pronssijoukkueesta menestyjäksi.

Sitä ei tullut. Kysymys kuuluu, mikä meni vikaan?

Koko valmentajan vaihdos, eli Jouko Myrrän korvaaminen Pennasella johtui siitä, että Ilves oli kärsinyt jo pidemmän aikaa organisoinnin puutteesta. Se pelasi ajoittain hyvin, mutta usein tekemisessä ei ollut päätä eikä häntää.

Sisään Pennanen, tuo Jukka Jalosen mantelinperijä, Suomen valmennuskatraan hiljalleen hiottu timantti, joka johdatti HPK:n Suomen mestariksi keväällä 2019.

Oletusarvo oli se, että Pennanen saisi Ilvekseen ryhtiä.

Näin myös osittain kävi. Ilves pelasi runkosarjassa parhaimmillaan varsin kelvollista lätkää. Tuli tunne, että eiköhän se tästä.

Ilves meni miinaan.

Hälytyskellot soivat jo runkosarjan toiseksi viimeisessä ottelussa, missä Tappara jyräsi tylysti Ilveksen yli. Tasoero oli kädenkosketeltavissa.

Omia viitteitä nähtiin myös puolivälierissä, kun Ässien ”pubijengi” (cc: Jesse Joensuu) onnistui kiusaamaan suurta ja mahtavaa Ilvestä.

Lopullinen isku tuli, kun vastaan asettui Tommi Niemelän vakuuttavasti organisoitu Pelicans.

Ilves yritti paineistaa repaleisella viisikolla. Pelicans ei horjunut. Sen ydin pysyi tiiviinä ja Ilves jäi ulkokaarelle.

Kaikista pahin isku nähtiin Tampereen viidennessä kohtaamisessa. Pelicans oli ensimmäisen erän jälkeen timanttisen hyvä, kun taas Ilves pysähtyi totaalisesti vieraiden maalivahtiin Patrik Bartosakiin.

Ironista kyllä, Ilveksen ongelmat lähtivät rakentumaan organisoinnin puutteesta. Ilves puski typerästi Pelicansin tiivistä viisikkoa vastaan, eikä se saanut peliotetta itselleen.

Pelicans saattoi myhäillä hymypoika-Niemelän johdolla.

Pelicans tappoi Ilveksen maltilla. Vaikka pussinokat joutuivat alakynteen, ei heillä ollut missään vaiheessa mitään hätää. Pelicans ei päästänyt Ilvestä maalinedustalle ja Bartosak pysäytteli kaukaa tulleet yritykset.

Henkinen asetelma alkoi kääntyä yhä vahvemmin altavastaajan puolelle. Paineet kasvoivat liian suuriksi, eikä Ilves pystynyt käsittelemään tilannetta.

Ilveksellä ei ole Tapparan kaltaista voittamisen kulttuuria. Se ei ole voittanut pitkään aikaan yhtään mitään.

Eikä se voittanut nytkään. Tunne siitä, että on pakko, söi Ilveksen sisältä päin.

Yllätys oli valmis.

VIDEO: Ilves koki rajun pettymyksen – "Eivät varmasti ole antamassa kiitettävää"

Ilveksen kausi päättyi rajuun pettymykseen – "Eivät varmasti ole antamassa kiitettävää" 2:01

***

Pelicansin ja Ilveksen välieräsarjan raaka ero tuli siitä, kuinka paljon joukkueet saivat itsestään irti. Tommi Niemelä teki taikojaan, kun taas Antti Pennanen sai Ilveksen kipsiin.

Pelicans on näyttänyt koko kauden ajan paremmalta joukkueelta, mitä se oikeasti onkaan. Ilves sen sijaan tuskaili kultakypäränsä Petri Kontiolan johdolla.

Mikään ei toiminut. Ei pelisuunnitelma, ei pelirakenne, ei ylivoima, ei maalivahtipeli. Kenttätasapaino petti ratkaisevilla hetkillä.

Ja lopputulos on tässä.

Kaikista hämmentävin kysymys liittyi siihen, että miksi Ilveksen päävalmentaja Antti Pennanen peluutti jääräpäisesti räikeää pystysuunnan jääkiekkoa, vaikka hän itsekin näki sen haavoittuvaisuuden?

Ilvekseltä vaadittiin koko ajan lisää ja lisää. Paletti hajosi, kun kärki paineisti ja muut eivät olleet talkoissa mukana. Pelicans saattoi kiekotella itsensä ulos paineen alta.

Ilveksestä tuli kokeilulaboratorio täysin väärällä hetkellä. Jos Kärppien päävalmentaja Lauri Marjamäki on nyt valtavan itsetutkiskelun äärellä, samaa voi sanoa Pennasesta.

Hänen on pakko reagoida kevään sukellukseen. Muuten Ilves jää vain ulkopinnaltaan raikkaaksi ilmiöksi.

Uusi Nokia Arena tarjoaa sille uskomattomia mahdollisuuksia. Kentällä tätä potentiaalia ei ole lunastettu vielä millään tavalla.

***

SM-liigan finaaleissa on nyt kaksi täysin oikeaa joukkuetta. Pelicans ja Tappara ovat olleet tämän kauden suurimpia onnistujia.

Joukossa pitäisi olla Ilves, mutta ei ole. Ilves löytyy täysin toiselta listalta.

Se on valtava epäonnistuja. Laatujoukkueella ja Pennasen johdolla olisi pitänyt pystyä selvästi parempaan.

Nyt finaaleihin eteni joukkue, joka sai parasta irti ratkaisevilla hetkillä. Kaikista julmin totuus on se, että Pelicans joutui huomattavasti ahtaammalle puolivälieräsarjassa KalPaa vastaan.

Ilves jäi todella vajaaksi. Se yritti olla härkä siellä sun täällä. Se ei riittänyt. Tommi Niemelän Pelicansin voi voittaa vain äärettömän yhtenäisellä ja päättäväisellä joukkueella.

Tappara voi hyvin olla tätä. Ilves ei ollut. Siinä on pohtimista Nokia Arenan sisällä, että miksi näin.

”Miksi emme ole vieläkään kuin naapuri”.

– Kovaa oppia, Pennanen totesi ratkaisevan pelin jälkeen.

Sitä se oli. Ja tuota oppia Ilveksen pitää nyt käsitellä seuraavien viikkojen aikana, mikäli se meinaa olla vielä joku päivä kuin veljensä.

Nyt ero on valtava. Samaan aikaan kun Ilves sulaa kevät toisensa jälkeen, Tapparan juna vain puksuttaa menemään. Se on kliinisen vahva niillä hetkillä, kun pitää olla.

Tällaista identiteettiä Ilveksellä ei ole käytännössä lainkaan. Eikä ihme, ettei menestystä tule.

Lue myös:

    Uusimmat