Hallitus ei ole vielä sopinut, milloin yksi sen keskeisistä lupauksista, kiristetty hoitotakuu, astuu voimaan, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Kiurun mukaan tavoitteena oli antaa hallituksen esitys ennen kesää, mutta koronakriisi on viivyttänyt hanketta.
Hoitotakuu tarkoittaa sitä, että perusterveydenhoitoon pääsisi seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen, jos tarve ei ole kiireinen. Nykyisin hoitotakuu on kolme kuukautta.
Koronakriisin aikana kiireettömän hoidon määräajoista on joustettu poikkeusolojen takia. Kunhan kriisi vielä rauhoittuu, pystytään Kiurun mukaan analysoimaan, minkälaista vahinkoa hoitotakuulle on aiheutunut.
– Kyllä tässä on kirittävää. Terveys- ja hyvinvointivelka, joka koronakriisistä on aiheutunut, on ilmeinen, Kiuru arvioi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Lue myös: Kuntien ostopalveluhankinnoissa valtavat alueelliset erot: Katso oman alueesi tilanne – "Kehitys ei ole ollut kenenkään hanskassa"
Hallitus on toteuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen siten, että uudet sote-maakunnat aloittavat vuoden 2023 alusta.
Kiuru kertoi tiistaina 190 miljoonan euron ohjaamisesta erilaisiin alueilla toteutettaviin hankkeisiin, jotka tukevat tekeillä olevaa sote-uudistusta. Rahaa myönnetään esimerkiksi tiedonkulun parantamiseen ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen. Tulevaisuuden sote-keskusten luomiseen ohjataan 70 miljoonaa ja rakenneuudistukseen 120 miljoonaa euroa.
Lue myös: Terasseilla juhlittiin viikonloppuna vailla huolta koronasta – ministeri Kiuru muistuttaa: "Tämä ei ole millään tavalla ohi"
Sote-uudistuksen jälkeen palveluista vastaavia sote-maakuntia olisi 21. Lisäksi erillisenä olisi Helsinki sekä erityisin osin Hus-maakuntayhtymä. Tällä hetkellä palveluista vastaa 195 kuntaa tai kuntayhtymää.
Lakiehdotus on parasta aikaa lausuntokierroksella, joka kestää syyskuulle. Eduskuntaan lakiesitys olisi hallituksen mukaan menossa joulukuussa.