Hallituksen yritys purkaa koronaepidemian pidentämiä hoitojonoja saa moitteita kuntakentältä. Kuntaliitto moittii koronakorvausten vähäisyyttä sekä sitä, että meneillään on samaan aikaan useita suuria muutoksia. Sote-uudistuksen ja henkilöstöpulan lisäksi kentällä on varauduttava seitsemän päivän hoitotakuuseen.
Korona venyttää hoitojonoja monessa kunnassa, kun henkilökuntaa on ollut pitkään kiinni epidemian hoidossa.
Hallitus päätti budjettiriihessä ehdottaa kyseiseen palveluvelan purkuun 125 miljoonaa euroa, mikä ei kuitenkaan kuntia saa riemuitsemaan.
– Meille paljon tärkeämpää olisi saada 1,6 miljardia koronakorvauksia, jotka valtio on luvannut korvata täysimääräisesti kunnille. 125 miljoonaa on aika paljon vähemmän kuin 1,6 miljardia, Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen sanoo.
Tulevina vuosina kiireettömän hoidon jonoja yritetään tuhota hoitotakuulla, joka lyhentää hoitoon pääsyn määräaikaa kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään.
Tavoitetta pidetään erinomaisena, mutta kunnat toivovat hallituksen kuuntelevan, mikä oikeasti on mahdollista.
– Tällä hetkellä on aivan liian monta palloa ilmassa. Samaan aikaan tehdään sote-uudistuksen hyvinvointialueita, kun on koronan kasvattamia hoitojonoja ja sitten myös tämä hoitotakuu. Ja samalla on erittäin suurta henkilöstöpulaa monessa sote-alan ammatissa. Kaikkea ei pystytä kuntatasolla samaan aikaan hoitamaan, Myllärinen kertoo.
Yrityksiä tarvitaan mukaan
Hoitotakuu ei todennäköisesti toteudu ilman alan yritysten työpanosta. Yrityskenttä ehdottaa ratkaisuksi esimerkiksi palveluseteleitä ja Kela-korvausten nostoa muun muassa digilääkärin vastaanotolle.
– THL:n mukaan tarvitaan 1 800 uutta lääkäriä tämän seitsemän päivän hoitovelan täyttämiseen, mikä maksaisi yli 300 miljoonaa euroa. Se ei ole realistista toteuttaa. Yksityisiä tuottajia voidaan käyttää ilman että kustannukset kasvavat, Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas sanoo.
Hallituksen on tarkoitus antaa esitys hoitotakuusta lokakuun loppuun mennessä.