Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehty kotietsintä oli täysin poikkeuksellinen, mutta se näyttäisi sujuneen lainmukaisesti, arvioi rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.
Poliisi teki erityisen kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntai-iltana. Helsingin Sanomat kertoi asiasta maanantaiyönä.
Etsinnän taustalla on rikostutkinta, joka alkoi pian sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi osittain salaisiin asiakirjoihin perustuvan artikkelin Puolustusvoimien sotilastiedustelusta. Halminen on toinen artikkelin kirjoittajista.
Halmisen asuntoon tehtiin niin sanottu erityinen kotietsintä. Tavallisen kotietsinnän sijaan erityistä kotietsintää harkitaan, kun etsinnän kohteena olevasta tilasta voi löytyä takavarikkokiellon alaista tietoa.
Takavarikkokiellon alaista materiaalia voi löytyä esimerkiksi asianajotoimistoista tai lääkärien huoneista, mutta myös toimittajan kotoa. Toimittajan kohdalla takavarikkokielto koskee lähdesuojan alaista materiaalia.
Lue erityisestä kotietsinnästä lisää täältä.
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kuvailee Halmisen tapausta täysin poikkeukselliseksi. Hän ei muista yhtään tapausta, jossa toimittajan kotiin olisi tehty erityinen kotietsintä.
– Minun tiedossani ei kyllä ole, että näitä olisi kotiin tehty ylipäätään. Yleensä kohteena ovat olleet toimistotilat. Sanotaan näin, että lähtökohtana on, että jos aineisto liittyy työhön, se löytyy työpaikalta.
– Toimitukseenkin tehtävät kotietsinnät ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Kaiken kaikkiaan erityisiä kotietsintöjä tehdään Tolvasen mukaan koko maassa keskimäärin vain noin kymmenen vuodessa.
– Siitä voi jo päätellä, ettei se ole mitenkään kovin tavanomainen pakkokeino.
Kotietsinnästä päätettiin vasaroinnin jälkeen
Tolvasen arvion mukaan poliisi näyttäisi toimineen Halmisen tapauksessa lainmukaisesti.
– Tässä vaiheessa näyttäisi, että mitään menettelyvirheitä ei ole tapahtunut.
Kotietsinnästä päätettiin, kun poliisi sai sattumalta tietoonsa, että Halminen oli vasaroinut tietokoneensa kovalevyä tuhotakseen sen. Poliisi siis pelkäsi, että Halminen hävittäisi käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.
Etsinnän jälkeen poliisi poistui Halmisen asunnosta puhelimien, muistitikkujen, iPadin sekä tietokoneen kanssa, Helsingin Sanomat kertoi tapahtuman jälkimainingeissa.
Laitteet oli suljettu sinettipusseihin, sillä poliisilla ei ole oikeutta tarkastella niitä, jos on syytä olettaa, että niistä voisi löytyä takavarikkokiellon alaista aineistoa. Kiistanalaisen materiaalin määrittelee erillinen etsintävaltuutettu, jonka on oltava paikalla erityisen kotietsinnän aikana. Näin oli myös Halmisen tapauksessa.
Ongelmia voi vielä ilmetä
Kotietsinnän jälkeen poliisin tehtävänä on toimittaa sinetöity aineisto tuomioistuimelle, joka käy aineiston läpi ja päättää, saako poliisi takavarikoida sen tai kohdistaa siihen etsintää.
Tässä vaiheessa toimittajan kotiin tehty kotietsintä voi osoittautua ongelmalliseksi, arvioi Tolvanen. Voi nimittäin olla vaikeaa rajata laitteilta löytyvä materiaali niin, ettei sen joukkoon jää mitään sellaista, joka ei lain mukaan poliisille kuulu.
– Tuomioistuimilla on tiettyjä vaikeuksia käsitellä suuria tietomassoja niin, että vältettäisiin kokonaan se vaara, että poliisin etsinnän kohteeksi tai takavarikkoon päätyisi aineistoa, joka ei lain mukaan voisi olla etsinnän tai tutkinnan kohteena.
Toimittajan tietokoneelta voi löytyä lähdesuojan piiriin kuuluvaa materiaalia, joka ei liity millään tavalla käsittelyssä olevaan rikosepäilyyn. Laitteilla voi olla esimerkiksi yhteystietoja tai viestinvaihtoa muihin juttuprojekteihin liittyen.
– Kun kyse on laajoista tietomassoista, jotka on tallennettu esimerkiksi johonkin pilvipalveluun, on hankalaa arvioida, mihin se etsintä tulisi kohdistaa. On ihan eri asia arvioida esimerkiksi paperisen sopimuskappaleen osalta, onko se todistelukiellon alaista aineistoa vai ei. Kun on valtavat tietosisällöt, siihen liittyy erittäin suuria ongelmia, Tolvanen sanoo.
Varsin uusi menettely
Omat haasteensa asian käsittelyssä asettaa myös se, ettei vastaavista tapauksista ole ylenpalttisesti kokemuksia.
– Tämä (erityinen kotietsintä) on varsin uusi menettely. Se on ollut olemassa vasta vuodesta 2014 lähtien. On loppujen lopuksi aika vähän kokemuksia, miten se toimii, Tolvanen sanoo.
– Kun tapauksia on niin vähän, melkein jokainen on ennakkotapauksen luontoinen.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan Halmisen vasaroimalla ja poliisin takavarikoimalla tietokoneella ei ole tiedustelu-uutistointiin liittyvää materiaalia.
| Helsingin Sanomien tiedustelu-uutisoinnin tutkinnassa epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Poliisi ei ole kertonut, ketä rikoksista epäillään. Tutkinnassa on kaksi haaraa, joista toinen koskee Helsingin Sanomien uutisointia ja toinen sitä, miten Puolustusvoimien salaisiksi luokitellut asiakirjat päätyivät Helsingin Sanomien haltuun. |