Koville sairaalaleikkauksille povataan jatkoa – asiantuntijoiden mukaan vielä ei keskitetty riittävästi

Hallituksen tekemiä yöpäivystysten ja kirurgiapalveluiden keskittämispäätöksiä ei pidetä vielä riittävinä paikkaamaan henkilöstö- ja rahapulaa. Hyvinvointialueilla ei kuitenkaan uskota, että kokonaisia sairaaloita joudutaan lakkauttamaan rahapulan takia.

Sairaalapalveluita on asiantuntija-arvioiden mukaan yhä keskitettävä tulevina vuosina suurimpiin sairaaloihin.

MTV Uutiset kysyi arvioita hallituksen päätösten vaikutuksista Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhilalta ja Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaiselta.

Varhila on entinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja Virolainen oli puheenjohtajana sairaalaverkosta selvityksen tehneessä työryhmässä.

Kumpikaan ei usko, että toistaiseksi päätetyt sairaalaleikkaukset riittävät vastaamaan henkilöstö- ja rahapulaan.

– Ei varmasti tehty riittävästi. Alun alkaen haettiin sadan miljoonan euron säästöä niin tämähän on siitä vain pieni osa, noin neljännes, mitä tavoiteltiin, Varhila toteaa.

– Kaikkea sitä päivystyspalvelua, mitä tänä päivänä alueilla tarjotaan, ei todennäköisesti pystytä tulevaisuudessa toteuttamaan, arvioi puolestaan Virolainen.

Hallitus linjasi perjantaina joidenkin yöpäivystysten ja kirurgiapalveluiden keskittämispäätöksistä, joilla säästetään reilut 26 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien.

Lakkautuksia ei odoteta

THL:n pääjohtaja Mika Salminen pamautti MTV:n Uutisextrassa lauantaina, että sairaaloita on lakkautettava, jos rahaa on yhä säästettävä.

Hyvinvointialueilla ei toistaiseksi odoteta, että sairaaloita lakkautetaan kokonaan.

– Ei meidän sairaalaverkkoa tarvitse pienentää, mutta meidän pitää sitä valikoimaa, mitä sairaaloissa tehdään, lähivuosina todennäköisesti tarkastella ja uudelleenarvioida. Hallituksen kehysriiheessä on aiemmin todettu, että jokaisella hyvinvointialueella on päivystävä sairaala ja uskon, että se on tarpeellista, Virolainen sanoo.

– Vielä odotellaan sitä, mitä toimenpiteitä sairaaloiden välillä keskitetään. Keskittämisasetus on seuraava keino, jolla päästään eteenpäin, mikäli rohkeus ja poliittinen päätöksentekokyky riittää, Varhila pohtii.

Sairaalapalveluiden keskittäminen ei johdu pelkästään rahapulasta. Suurempina syinä ovat pula osaavasta hoitohenkilöstöstä sekä väestön muuttoliike kasvukeskuksiin. Syrjäisemmillä seuduilla asuu yhä vähemmän ihmisiä.

Väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu kuitenkin pidentää hoitojonoja monin paikoin.

Aiemmin tehdyssä sairaalaverkko-selvityksessä esitettiin palveluiden keskittämistä, jotta laadukkaat palvelut voidaan turvata suurimmissa sairaaloissa.

Erilaisten etä-vastaanottojen ja viestipalveluiden avulla voidaan samalla hieman auttaa potilaita.

Mitä seuraavaksi?

Kirsi Varhila ei usko, että nykyinen hallitus tekee enää merkittäviä sairaalapäätöksiä.

– Nykyistä sairaalaverkkoa tehtiin kaksi hallituskautta, joten olisi pieni ihme, jos yhden hallituskauden aikana niin iso ja aluepoliittisesti merkittävä työ pystyttäisiin vielä tekemään. Saattaa olla, että rohkeampi karsinta on vielä seuraavan hallituksen työpöydällä, hän miettii.

Palveluiden keskittäminen suututtaa herkästi äänestäjät, joten ensi vuoden kunta- ja aluevaalien läheisyys voi painaa hallituksen harkinnassa. Esimerkiksi Kouvolan yöpäivystys päätettiin nyt osittain säästää.

Hyvinvointialueet yrittävät myös omin voimin ohjata ihmisiä käyttämään palveluita tehokkaasti.

– On tehtävä sellaisia muutoksia, jotka vähentävät päivystystarvetta ja tiettyjen erikoisalojen tarvetta, jotta pystytään järkevästi koordinoimaan se hoito harvemmista toimipisteistä kuin tällä hetkellä, Virolainen sanoo.

– Esimerkiksi iäkkäiden potilaiden hoitoa on suunniteltava paremmin etukäteen, jotta heitä ei tarvitsisi ambulanssilla siirtää päivystykseen, hän lisää.

Lue lisää:

 

Näin Salminen perustelee sairaaloiden lakkauttamista Uutisextrassa. 

Lue myös:

    Uusimmat