Kuinka usein kakkaat? Tutkimus selvitti, mitä vessa-aikataulusi voi kertoa terveydestäsi

Tutkijoiden mukaan vessaistunnot voivat paljastaa jotakin ihmisen terveydestä. Tutkimuksen mukaan "kakka-aikataulu" saattaa vaikuttaa suoliston mikrobiomiin ja jopa kroonisten sairauksien riskiin, kertoo CNN.

Tutkimusta tehneen Sean Gibbonsin mukaan esimerkiksi Parkinsonin taudista tai kroonisesta munuaistaudista kärsivät saattavat kertoa kärsineensä ummetuksesta pitkään ennen diagnoosia.

– On kuitenkin epäselvää, ovatko poikkeamat suolen liiketiheydessä taudinaiheuttajia vai yksinkertaisesti taudin seuraus, Gibbons kuvaa.

Lue myös: "Kyllä niitä kuukausittain tulee useampikin" – Tommi kertoo, mitä tehdään, jos joku kakkaa uimahallissa altaaseen

Kannattaa kakata kahdesti

Cell Reports Medicinessä julkaistun selvityksen mukaan päivän aikana kannattaa kakkia pari kertaa. 

Tutkimuksessa suoliston kuitua sulattavat bakteerit vaikuttivat kukoistavan henkilöillä, jotka ulostivat 1–2 kertaa päivässä. 

Parhaaseen kakkausrytmiin pääsivät vähemmän yllättäen yleensä ne henkilöt, jotka söivät paljon kuitua, joivat riittävästi ja liikkuivat säännöllisesti.

Koehenkilöt jaettiin neljään "kakkaryhmään".

Tutkimuksessa selviteltiin suoliston liiketiheyden ja esimerkiksi suoliston mikrobiomin sekä veren aineenvaihduntatuotteiden välisiä yhteyksiä. Tietoa kerättiin 1 400 terveeltä aikuiselta, jotka olivat mukana tieteeseen perustuvassa hyvinvointiohjelmassa Arivale-nimisessä yrityksessä, joka toimi vuosien 2015 ja 2019 välillä.

Koehenkilöt antoivat uloste- ja verinäytteitä ja vastasivat kysymyksiin. Vastausten perusteella henkilöt jaettiin neljään "kakkaryhmään". 

Ummetuksesta kärsivillä oli 1–2 ulostuskertaa viikossa. Vähäisiä, normaaleja suolen liikkeitä oli 3–6 kertaa viikossa kakkaavilla, runsaita-normaaleja suolen liikkeitä 1–3 kertaa päivässä kakkaavilla. Viimeinen ryhmä olivat ripulista kärsivät.

Lue myös: Suurin osa suolistosyöpään sairastuneista kärsii yhdestä näistä kolmesta oireesta

Tutkijoiden mukaan kakkausrytmillä oli vaikutusta tuloksiin. Ummetusryhmällä oli veressään enemmän munuaisvaurioihin liitettyjä proteiinikäymisen sivutuotteita. Maksavaurioon liittyvät tuotteet olivat yleisempiä ripuliryhmässä.

Ahdistusta tai masennusta raportoineet osanottajat kärsivät todennäköisemmin ummetuksesta, kertoo Today.

Tutkijoiden mukaan epäsäännöllisintä vessatoiminta oli nuorilla, naisilla ja matalan painoindeksin omaavilla.

Vessavaivojen syy kannattaa selvittää. Juttu jatkuu videon alla.

"Todella kovasta ummetuksesta kärsiviä henkilöitä ei ollut tarpeeksi"

Tutkimuksessa oli haasteensa. Osanottajista yli 80 prosenttia oli valkoihoisia; 65 prosenttia oli naisia ja keskimääräinen painoindeksi oli ylipainoinen. Lisäksi osanottajien piti itse raportoida vessatavoistaan.

CNN:n haastattelema Harvardin lääketieteen laitoksen apulaisprofessori Kyle Staller huomauttaa, ettei tutkimus voi osoittaa syy-seuraussuhteita. Tietoa osanottajilta myös kerättiin rajattuna aikana, joten muut, tuntemattomiksi jääneet tekijät ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.

Eniten tietoa saatiin lisäksi heiltä, joilla oli vähäisiä, normaaleja suolen liikkeitä. Stallerin mukaan omasta suolestaan ei tarvitsekaan kantaa huolta.

– Suurin osa tiedoista on peräisin ihmisiltä, ​​joita me lääkärit pitäisimme normaaleina. Todella kovasta ummetuksesta kärsiviä henkilöitä ei ollut tarpeeksi, jotta voisi tehdä pitäviä johtopäätöksiä.

Kakkausrytmitkin ovat yksilöllisiä. Normaalina pidetään sitä, että suoli tyhjenee 8–72 tunnin välein. Ummetuksesta puhutaan, kun iso hätä iskee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa.

Stallerin mukaan ulostuskertojen sijaan kannattaisi kenties tutkia ulosteen koostumusta: kovemmat kakat ovat viettäneet suolessa pidemmän ajan.

Lue myös: Oletko kakannut aina väärin? Asiantuntija suosittelee kakkajakkaraa

Lue myös: Mitä tarkoittaa, jos kakkasi kelluu pöntössä? Testaa, tunnetko suolistosi salat!

Katso myös: Piinaako stressivatsa? Näin ärtynyttä suolen toimintaa voi helpottaa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: CNN, Today, Institute for Systems Biology