Lähtöpassit koeajalla tulevat monelle työntekijälle valtavana järkytyksenä

Selvästi harvinaisempia ovat ne tilanteet, joissa työsuojeluviranomainen epäilee laitonta koeaikapurkua ja ottaa asian tarkempaan selvittelyyn, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Aki Eriksson.

– Koeajan (työsuhteen) purkamisen kynnys on matala ja sen on tarkoituskin olla puolin ja toisin matala. Mikä tahansa peruste riittää koeaikapurkuun, kunhan se ei ole koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen tai liity esimerkiksi terveydentilaan tai ole muuten syrjivä.

Erikssonin mukaan koeaikapurku tulee työntekijälle usein valtavana järkytyksenä, mikä johtuu pääsääntöisesti siitä, että työyhteisöissä ei uskalleta, osata tai haluta antaa palautetta.

Lue myös: Jonnalle ei löydy oman alan töitä: "Olen ymmärtänyt, että tämä on aika numeropeliä"

Eriksson antaa esimerkin. Työntekijä ei suoriudu työstään aivan toivotulla tavalla, mutta ei tee myöskään isoja virheitä. Työnantaja pettyy rekrytointiin, mutta ei hyväsydämisyyttään tai työpaikan yleisen kulttuurin takia anna rakentavan kriittistä palautetta, jolloin työntekijä ei tiedä tekevänsä "huonoa" tulosta.

Sitten koittaa se hetki, kun koeaika on päättymässä ja työntekijälle tulee jokin sattumanvarainen sairastuminen. Työnantaja hätääntyy: tästä työntekijästähän oli tarkoitus päästä eroon – ja tekee koeaikapurun.

Työntekijä, joka ei ole aiemmin saanut työstään negatiivista palautetta, luulee koeaikapurun johtuvan sairastumisesta ja tekee asiasta työsuojeluviranomaiselle ilmoituksen.

– Nämä ovat huonosti tehtyjä koeaikapurkuja. Koeajan pitäisi olla varsinkin työnantajan puolelta avointa ja läpinäkyvää, jotta työntekijälle ei jäisi epäselväksi, mitä häneltä odotetaan ja miten hän suoriutuu. Kehityskeskustelujen pitäisi olla reaaliaikaisia, jolloin koeaikapurut eivät tulisi niin suurina yllätyksinä.

Lue myös: Mitä olisi hyvä kysyä työhaastattelussa? "Ei kannata lähteä grillaamaan"

Erikssonin mukaan terveydentilaan liittyvät syrjintäepäilyt ovat vähentyneet vuoden 2017 jälkeen, jolloin koeaikasäännöstä muutettiin niin, että koeaikaa on mahdollista pidentää työntekijän jokaista poissaolokuukautta kohden. Koeajan pituus on Suomessa enintään kuusi kuukautta.

Koeaikapurut yleisimpiä nuorten työsuhteissa

Palvelualojen ammattiliitosta (PAM) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) teilataan ajatus, jonka mukaan koeaikapurkuja tehtäisiin hyvin matalalla kynnyksellä tai jopa "varmuuden vuoksi" sen takia, että koeajan jälkeen työsuhteen irtisanominen olisi niin vaikeaa. Päinvastoin liitoista kerrotaan, että Suomessa työsuhteen irtisanominen on moniin muihin EU-maihin verrattuna jopa helppoa.

JHL:n lakiasiainjohtajan Keijo Karhumaan ja PAMin ratkaisupäällikön Marja Salmivuoren mukaan koeaikapurut tehdään pääsääntöisesti työnantajan aloitteesta ja työntekijöissä korostuvat erityisesti nuoret.

Karhumaa arvioi, että joillakin nuorilla voivat olla työelämän perustaidot vielä hieman hakusessa kokeneempiin työntekijöihin verrattuna. Myös kesätyöpaikat ovat yleisimpiä nuorten parissa, ja suuri osa koeaikapuruista tehdään nimenomaan kesätyöpaikoilla.

– Välillä kuulee, miten työnhaut ovat pitkiä prosesseja, joissa on ensimmäinen haastattelu, ryhmähaastattelu ja videohaastattelu, vaikka kyseessä olisi lyhyt työsuhde, ja silti työsuhde puretaan koeajalla. Kyllähän siinä on silloin rekryssä epäonnistuttu, Salmivuori toteaa.

Pitkä koeaika voi suojata pettymyksiltä

Suomessa koeajat ovat niin pitkiä, että työntekijään pettyminen vasta koeajan jälkeen on hyvin epätodennäköistä, arvioi Aki Eriksson.

– Tämä on enemmänkin sellainen työelämän legenda: tsemppaat ensin ja sitten voit heittää hanskat tiskiin, Eriksson naurahtaa.

Erikssonille tulee kuitenkin mieleen yksi tilanne, johon työsuojeluviranomainen törmää harvakseltaan: työntekijä on alkanut tarttua epäkohdiksi katsomiinsa asioihin työyhteisössä vasta koeajan jälkeen, jolloin työnantaja on voinut kokea tulleensa huijatuksi.

– Jos työntekijä olisi tarttunut näihin epäkohtiin jo koeaikana, työnantaja olisi voinut helposti todeta, että et sovi tähän työyhteisöön. Laitontahan se silti olisi ollut, sillä se olisi ammatilliseen toimintaan rinnastuvaa syrjintää, mutta tällaisesta syrjinnästä on hyvin vaikea jäädä kiinni. Tällaisia syrjintäepäilyjä tulee silloin tällöin vastaan.

Marja Salmivuori puolestaan arvioi, että jos työnantaja pettyy työntekijään vasta koeajan jälkeen, kyse voi olla suurella todennäköisyydellä heikosta johtamisesta. Käytännössä siis työntekijää ei ole perehdytetty työhön ja työyhteisön toimintatapoihin kunnolla.

Lue myös: Tällainen käytös ei sovi modernille työpaikalle: "Sitä pitäisi aina välttää"

Näköalapaikka hyvälle tyypille – eli kenelle? Asiantuntija avaa työpaikkailmoitusten suurimpia ongelmia

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!