Lasten harjoittama seksin myynti jää tunnistamatta ja auttamisessa on epäonnistuttu – "Sadat lapset altistuvat vuosittain tälle"

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama tuore selvitys vastikkeellisesta seksistä nostaa esille sen, että alaikäisten harjoittama vastikkeellinen seksi on ilmiö, johon onnistutaan puuttumaan vain rajallisesti. Sitä ei myöskään aina tunnisteta tai osata ottaa puheeksi lasten ja nuorten kanssa.

Vastikkeellinen seksi voi tarkoittaa seksityötä, mutta myös tilannetta, jossa henkilölle tarjotaan muuta vastiketta kuin rahaa, esimerkiksi yöpaikkaa, ruokaa, tavaraa tai päihteitä seksuaalista tekoa vastaan.

Kun kyse on vastikkeellisen seksin ostamisesta alaikäiseltä, kyseessä on rikos. Lain mukaan henkilö, joka syyllistyy korvauksen tarjoamiseen nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta on tuomittava vähintään sakkoon ja enintään kahden vuoden vankeuteen. Yritys on rangaistava. Vastikkeensaajan iästä tai muista teoista riippuen kyse voi olla myös muista rikoksista.

Selvityksessä kerrotaan, että haastateltujen mukaan taustoissa korostuvat yhä enemmän pääkaupunkiseudulle muualta Suomesta muuttaneet sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret. Myös poikien osuus vastikkeellisen seksin myyjinä on lisääntynyt. Erityisesti kadulla nuoria kohtaavat työntekijät toivat esille, että vastikkeellisen seksin lisäksi nuorten elämää leimaavat asunnottomuus, rikollisuus, huumeidenkäyttö sekä vakavat mielenterveysongelmat.  

Lapset saavat tarjouksia verkon kautta

Kehittämispäällikkö Onni Westlund Pesäpuu ry:stä kertoo, että luvatta sijaishuoltopaikasta lähteneiden, niin sanotusti hatkanneiden, nuorten kokemuksia selvittäessä on törmätty ilmiöön.

Viidennes lähes 300:sta Pesäpuun kyselyyn vastanneesta hatkanneesta nuoresta kertoi, että olivat vaihtaneet seksiä tai seksuaalisia tekoja esimerkiksi asuinpaikkaan tai päihteisiin. Ilmiö on hänen mukaansa laajasti tunnistettu ammattilaisten keskuudessa.

On käynyt muun muassa ilmi, että alaikäiset nuoret ovat täysi-ikäisille suunnattujen niin sanottujen sugar dating -sivustojen kautta tavoittaneet aikuisia, jotka ovat halunneet seksuaalisia tekoja jotain hyödykkeitä tai palveluksia vastaan.

Myös sosiaalisessa mediassa hyvin nuoretkin lapset saavat yhteydenottoja, joissa tarjotaan erilaisia vastikkeita esimerkiksi kuvien lähettämisestä tai muista seksuaalisista palveluista. 

Vastikkeellisessa seksissä voi olla kyse selviytymisestä

Hatkassa olevalla nuorella voi olla vaikeuksia saada itselleen katto pään päälle, saati ruokaa tai muita elämän edellytyksiä. Silloin seksuaalisten palveluiden vaihtaminen arkipäiväisen selviämiseen voi olla nuorelle harvoja keinoja selviytyä.

– Vastikkeellinen seksi liittyy hatkaamiseen aika kiinteästi, Westlund arvioi.

Westlund kertoo, että hatkassa oleva nuori voi kokea myös kokea velvollisuudekseen korvata saamansa ylläpito jollain tapaa, vaikka seksillä maksamisesta ei olisi suoraan koskaan sovittu. Westlundin mukaan osa nuorista ei myöskään tunnista, että tilanteessa tapahtuu rikos, vaan ajattelevat kyseessä olevan vain henkilöiden välistä vaihdantaa.

Lapsi ei välttämättä tunnista asemaansa

Selvityksessä haastatellut asiantuntijat kertovat, että osa hatkanneista lapsista saattavat ajatella olevansa parisuhteessa tilanteessa, joihin liittyy vastikkeellista seksiä tai kaupallista seksuaalista hyväksikäyttöä. Eräs haastateltu kertoo, että nuorten kertomuksissa tulee esille myös läheisyyden tarve.

Nuorten harjoittama vastikkeellinen seksi ei vältättämättä näyttäydy heille seksityönä.

– Se ei oo elanto, vaan se on vastike siinä, mitä vaihtaa. Et se on se, eräs selvityksessä luonnehtii. 

Lapsia houkutellaan pahoin aikein hatkaamaan 

Westlund nostaa esille myös sen, että joskus aikuiset aktiivisesti houkuttelevat nuoria hatkaamaan lastensuojelulaitoksista, tarkoituksenaan seksuaalisen hyödyn saaminen. Tähän voi liittyä myös painostamista ja erityisen vakaviakin seksuaalirikoksia, kuten raiskauksia. Tarkkaa tutkimustietoa houkuttelijoista ei ole, mutta houkuttelijoiden kirjo on laaja keski-iän ylittäneistä miehistä nuoriin aikuisiin.

Westlund nostaa erityisen huolestuttavana seikkana sen, että on vahvoja viitteitä siitä, että hatkaavat nuoret voivat joutua ihmiskaupan uhriksi. Hatkaavat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Hatkassa on voitu kokea monenlaista erilaista pakottamista ja uhkailua, avun hakemisen estämistä ja kokemuksista kertomisen kieltämistä. On viitteitä myös siitä, että hatkassa oleva nuori voi joutua joskus alisteiseen asemaan, jossa toinen henkilö voi toimia ikään kuin tämän parittajana. Westlundin käsityksen mukaan ainakaan oikeudessa ei tällaista ihmiskaupan kaltaista ilmiötä ole hatkassa olleiden osalta tunnistettu. 

Sadat lapset altistuvat hatkaamisen vaaroille

Westlundista yhteiskunta epäonnistuu hatkassa olevien lasten oikeuksien turvaamisessa. 

– Monet ratkaisusta, joilla asiaan voisi vaikuttaa, ovat jo tiedossa, mutta toteuttamiseksi ei ole halua, hän kritisoi.

Tarvittavina korjaustoimina hän luettelee lastensuojelun työntekijöiden pysyvyyden varmistaminen, näiden riittävän osaamisen ja jaksamisen varmistaminen työssä sekä kohtuulliset asiakasmäärät, jotta nämä voisivat tehdä työtään lasten ja näiden läheisten kanssa.

Hän myös nostaa esille sen, että vaikka hatkaaminen on ollut jo pitkään tuttu ilmiö, ei sitä tai lastensuojelua muutenkaan ole riittävästi tutkittu. 

– Se on aika hälyttävää, kun mietitään vuosikymmeniä jatkunutta ilmiötä ja sitä, että sadat lapset altistuvat vuosittain tälle kaikelle, hän sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat