Sairauspoissaolot olivat päättyneenä vuonna ennätyksellisen korkealla. Terveysjätti Mehiläisen mukaan sairauspoissaoloista kertyi päättyneenä vuonna jopa 10,5 prosenttia enemmän poissaolopäiviä työntekijää kohden kuin edellisvuonna.
Eniten poissaoloja aiheuttavat tällä hetkellä hengitystie- ja koronainfektiot. Mehiläisen mukaan myös työterveyspalveluiden kysyntä on merkittävässä kasvussa. Yhtiön työterveyshuollon kysyntä kasvoi 17 prosenttia vastaavana ajankohtana.
Yrityksen yli puolen miljoonan työterveyden henkilöasiakkaan data osoittaa, että sairauspoissaolojen kasvu jatkui pandemiaa edeltävää tasoa korkeammalla.
Sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi viime vuonna tammi-lokakuussa jopa 10,5 prosenttia työntekijää kohden.
Samaan aikaan terveydenhuolto on Suomessa ajautunut kriisiin pandemiasta aiheutuneen hoitovelan, järjestelmää kuormittavien koronaan liittyvien toimien ja työntekijäpuolan vuoksi.
Tämä on Mehiläisen mukaan lisännyt kysyntää akuuttien sairauksien osalta työterveyspalveluihin.
– Sairauspoissaolot pahentavat työvoimapulaa erityisesti palvelu- ja hoiva-aloilla. Poissaolot haastavat sekä kustannuspaineiden alla olevia yrityksiä että julkista sektoria.
– Koronan leviämistä ei ole saatu estettyä koronatoimilla, joten terveysturvallisuushyöty on jäänyt niukaksi, toteaa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.
Tulisiko aiempaan omaan ilmoitukseen palata?
Eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat tällä hetkellä hengitystie- ja koronainfektiot. Niistä johtuvien poissaolojen määrä kolminkertaistui päättyneen vuoden tammikuun ja lokakuun välillä.
– THL:n suositus on, että lieväoireinen koronainfektio ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Työpaikoilla olisikin palattava koronaa edeltäviin käytäntöihin, joissa työntekijä ja esihenkilö sopivat omailmoitus-menettelyllä mahdollisuudesta olla akuutin hengitystiesairauden vuoksi pois työstä päivä kerrallaan, Martti painottaa.
Koronatartuntojen leviämisen estäminen muutti käyttäytymistä myös muiden hengitystiesairauksien hoidon- ja sairauspoissaolotarpeen määrittämiseen.
Sairausvakuutuslain tilapäiset muutokset tartuntatautipäivärahatodistuksista ovat lisänneet työterveyspalveluiden kysyntää, yritysten työterveyskuluja sekä sairauspoissaoloja.
– Vuoden 2022 aikana 30 prosenttia Mehiläisen työterveyspalveluista kohdistui hengitystie- ja koronainfektioiden hoitoon ja erityisesti tartuntatautipäivärahatodistusten vaatimiin toimiin, Sirkku Martti kuvailee.
Lue myös: Korona leviää kulovalkean tavoin Kiinassa, valtionmedia vähättelee tilannetta – tältä näyttää shanghailaisessa sairaalassa
Koronainfektion todentamiselle PCR- tai antigeenitestillä ei jatkossa ole perusteita tartuntatautipäivärahan vuoksi. Tämän vuoden alusta alkaen tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöstä työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.
Mehiläisestä arvioidaan, että muutos laskee ennätystasolla olleita hengitys- ja koronainfektiosta johtuneita sairauspoissaoloja alkaneen vuoden myötä.
– Työterveyshuollon perustehtävä on tukea ja mahdollistaa työntekijän työssä jatkaminen sairaudesta, vammasta ja toimintakykyrajoitteesta huolimatta. Tehtävämme on auttaa työtehtävän muokkauksessa ja työhön paluun suunnittelussa.
– Kansallisia hoitosuosituksia noudattava työterveyspainotteinen sairaanhoito tukee ja täydentää tätä, mutta sen varaan ei työterveyspalvelua tule rakentaa, Martti päättää.
Etäkäynnit yleistyivät kovasti
Etävastaanotot ja digipalvelut ovat pandemian myötä vakiinnuttaneet asemansa myös työterveydessä. Mehiläisen mukaan menneen vuoden tammi ja lokakuun välisenä aikana työterveyden käynneistä yli kolmannes tapahtui etäkanavissa ja fyysiset vastaanottokäynnit vähenivät.
Terveysyhtiön mukaan tämä osoittaa, että merkittävä osa aiemmin perinteisellä vastaanotoilla hoidetuista sairauksista on hoidettavissa etävastaanotoilla.