Miksi Putinilla ja Medvedevilla on eriäviä lausuntoja? Asiantuntija avaa "pahan ja hyvän poliisin" taktiikkaa

Tutkijan mukaan Venäjällä on pitkä perinne historian käyttämisestä propagandana.

Medvedevin lausunnot ovat herättäneet ihmetystä. Varsinkin, koska ne eroavat presidentti Vladimir Putinin lausunnoista. 

Historian dosentti ja tohtori Lasse Laaksonen kertoo, että Venäjällä on pitkä perinne Neuvostoliiton ajoilta historian käyttämisestä poliittisena välineenä.

Laaksosen mukaan Venäjällä ei ole koskaan käyty keskustelua "menneisyyden hallinnasta", kuten vaikka Saksassa käytiin Saksojen yhdistymisen jälkeen. 

– Jos ajatellaan talvisotaa, (Boris) Jeltsin aikanaan tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen. Mutta nyt otetaan kovasti taka-askeleita ja käytetään kovempaa sotaretoriikkaa. Tässä tietysti vaikuttaa kovasti meidän Nato-prosessimme, Laaksonen arvioi. 

Lisää aiheesta: Paskiaisia, äpäriä, ydinsotaa ja kuolemantuomio takaisin – MTV kokosi yhteen venäläispoliitikkojen räikeimmät lausunnot

Talvisota ei merkityksellinen venäläisille

Venäjällä kuullaan paljon vääristeleviä tulkintoja historiasta. Viime aikoina Medvedev on esittänyt erikoisia väitteitä talvisodasta. 

– Mannerheim-linjaa koskien, katsotaan, että se on ollut hukkaan heitettyä rahaa. Siinähän ei ole mitään perää. Jos ajatellaan, että suurvalta hyökkää pienemmän valtion kimppuun ja Suomi pystyy pitämään puolensa kaksi ja puoli kuukautta. Kyllähän Mannerheim-linja ja sen eteen tehty vapaaehtoistyö oli suuri kansallinen ponnistus. Ja se teki tehtävänsä talvisodassa ilman muuta. Toki se murtui loppuvaiheessa. Kuitenkin rauhan voimaan astumiseen asti pystyimme pitämään puoliamme, ja Mannerheim-linja on tässä se oleellisin osa. 

Laaksosen mukaan täytyy huomioida, että Medvedev puhuttelee lausunnoillaan vain venäläisiä, jotka eivät lähtökohtaisesti tiedä talvisodasta juuri mitään. Talvisodan esiin nostaminen Venäjällä on erikoista, koska sota ei ollut siellä kovin merkityksellinen. 

– Pitkään sitä on pidetty pelkkänä rajaselkkauksena ja puhuttu valkobandiiteista. 

Lisää aiheesta; Moskova hallitsi aikoinaan kuudesosaa maapallosta, ja sitä Putin haluaa: "Hän haluaa viedä Venäjän takaisin 1800-luvulle"

Hyvä ja paha poliisi

Laaksosen mukaan Venäjän johdolta tulevissa viesteissä oleellista on nyt moniäänisyys. Talvisodan aikana Vjatšeslav Molotov tunnettiin "Suomen-syöjänä" kovien lausuntojensa vuoksi. 

– Stalin oli siellä taustalla se "hyvä poliisi", joka oli pehmeämpi. Tässä tapauksessa Putin on ottanut pehmeämmän roolin. Varmasti Suomen Nato-prosessi on ollut suuri pettymys, mutta ikään kuin todetaan, että ei tämä juurikaan meitä kiinnosta, vaikka tosiasia on aivan toinen. 

Laaksosen mukaan Suomen Nato-jäsenyys tulee varmasti vaikuttamaan Venäjän turvallisuuspolitiikkaan ja tämän vuoksi Medvedev antaa erilaisia kommentteja kuin Putin. 

– Medvedev on tässä taas se "paha poliisi" ja heittelee näitä ihmeellisiä lausuntoja, joilla ei ole mitään tekemistä historian tai tieteen kanssa. 

Venäjällä ei ole resursseja vaikuttaa Suomeen

Laaksosen mukaan Putin on tehnyt ratkaisun vähätellä Suomen Nato-jäsenyyttä, koska hän ei voi tehdä asialle mitään. Putin sekä Medvedev antavat samanlaista kuvaa siitä, että Suomen tulisi katua päätöstään. 

– On ollut kaikki hyvin ja nyt te teette tämmöisen ratkaisun ja pilaatte kaiken. Ja sehän ei pidä paikkaansa. Toisen maailmansodan jälkeen sotilaallinen uhka Suomea kohtaan on aina ollut Neuvostoliitto ja Venäjä ja nyt se sanotaan suoraan. 

Laaksonen ei usko, että Venäjällä on juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa Suomen Nato-prosessin etenemiseen. 

– Venäjä on niin sidottu, sillä ei ole mahdollisuuksia. Siksi käytetään tätä moniäänisyyttä, "hyvää ja pahaa poliisia". Yritetään hämmentää ja saada suomalaiset katumaan. 

Venäjän trollitehtaat ja hybridivaikuttaminen ovat jo tuttua. Laaksosen mukaan myöskään siinä, että valtionjohdon lausunnot eroavat toisistaan, ei ole sinänsä mitään uutta.

Laaksosen arvion mukaan esimerkiksi Medvedevin lausunnoilla on vaikutusta venäläisten mielipiteisiin Suomesta, koska Venäjällä tieto on hyvin yksipuolista ja valtio hallitsee mediaa. Suomeen lausunnot eivät vaikuta. 

– Me tunnemme historian ja meillä on mediakriittisyys hyvällä tasolla nuorisonkin keskuudessa. Tällaiset vaikuttamisyritykset ovat aika naiiveja.