MLL:n asiatuntija kertoo, että muutkin seikat kuin ikä, vaikuttavat siihen, voiko lapsi jäädä yksin kotiin.
Koulujen kesälomien alkaessa monissa kodeissa pohditaan, voiko lapsi jäädä yksin kotiin siksi aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo MTV Uutisille, että aihe puhuttaa vanhemmuuden tuen palveluissa vuodesta toiseen.
Pajamäen mukaan on mahdotonta sanoa tarkkaa ikää sille, milloin lapsi voi jäädä yksin kotiin. Jokainen lapsi on yksilö ja kykyyn olla yksin kotona vaikuttavat muutkin seikat kuin ikävuodet. Yleisohjeena voisi kuitenkin sanoa, että ekaluokkalainen on todella pieni viettämään koko päivän yksin ilman aikuisen tukea ja apua.
Lue myös: Vanhemmat rakensivat lapselle rattaisiin "huviteltan" kauppareissun ajaksi – tempaus jakoi mielipiteet
Pelkäävä lapsi ei ole valmis olemaan yksin
Toinen perusohje liittyy lapsen omiin tuntemuksiin.
– Iästä riippumaton perussääntö on se, että jos lapsi pelkää yksinoloa, ei hän ole siihen valmis. Niissä tilanteissa lapsi voi kokea voimakastakin sisäistä turvattomuuden tunnetta, joka voi vaikuttaa haitallisesti kehitykseen, Pajamäki kertoo.
Liian pienelle lapselle yksinolosta voi seurata turvallisuusriskejä. Yksin jääminen voi ilmetä myös turhautumisena ja näkyä negatiivisesti lapsen voinnissa.
Kuulostele lapsen reaktioita
On siis hyvä kuulostella, miten lapsi reagoi ajatukseen yksin jäämisestä. Lapsi saattaa ilmaista sanallisesti sen, että ei halua jäädä yksin.
Lisäksi on hyvä tarkkailla lapsen reaktioita, miten hän reagoi esimerkiksi yksin jäämisestä puhumiseen. Lapsi voi vaikuttaa esimerkiksi levottomalta tai jännittyneeltä.
Voi olla niinkin, että lapsi esittää pärjäävää, vaikka hänestä ei siltä oikeasti tunnu.
– Jotkut lapset ovat hyvin omaksuneet tiedon siitä, että aikuiset voivat olla helpottuneita, jos lapsi on pärjäävän ja itsenäisen oloinen.
Kannattaa kuulostella lapsen reaktioita. Kuvituskuva.
Muutama kysymys pohdittavaksi
Sen ohella, miten lapsi suhtautuu yksinoloon, on myös muita seikkoja, jotka voivat kieliä hänen kyvystään olla yksin. Seuraavia kysymyksiä olisikin hyvä pohtia:
- Pystyykö lapsi selviytymään perustoiminnoista yksin: osaako hän laittaa itselleen sopivasti etukäteisvalmisteltua ruokaa? Pystyykö hän huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan?
- Tietääkö hän, miten toimia hätätilanteissa?
- Miten lapsi ylipäätään toimii yllättävissä tilanteissa? Hätääntykö hän herkästi? Osaako hän rauhoittaa itsensä? Osaako hän toimia arvaamattomissa tilanteissa?
Hyvä olisi myös miettiä, onko lähellä tarvittaessa aikuisia, joiden puoleen lapsi voi kääntyä.
Lue myös: Vanhempi, sorrutko tähän kasvatusvirheeseen? Poliisikin muistuttaa: "Ole hyvä ja lopeta"
Sisarusten pärjääminenkin yksilöllistä
Joku voi ajatella, että kyllähän ne sisarukset kotona keskenään pärjäävät. Pajamäki muistuttaa, että keskenäänkin pärjääminen on hyvin yksilöllinen asia. Siihen vaikuttavat muun muassa lasten iät, kehitysvaiheet sekä esimerkiksi sisarussuhteen tila.
– Jos sisarukset vaikka riitelevät rajusti vanhempien läsnä ollessakin, voi olettaa, että heitä ei kannata jättää yksin.
Teinit ja yksinolo
Entä miten on teinien laita? Jos he haluavat jäädä yksin kotiin, pitääkö sanoa ei?
– Yksilöitä teinitkin ovat, Pajamäki muistuttaa.
– Riippuu teinistä, mitä asioita hänen vastuulleen voi antaa. Jotkut ovat valmiimpia ja kypsempiä olemaan yksin kuin toiset.
Vanhempien olisi hyvä pitää mielessä, että myös teinien kohdalla voi tulla yllätyksiä. Voi käydä ilmi, että nuori ei tunnekaan oloa mukavaksi kotona tai pärjääkään kuten oletettiin.
– Kyllähän vanhemmat varmasti tuntevat omat lapsensa, mutta yllätyksiä voi tulla.
Pajamäki muistuttaa, että vanhemmilla on vastuu alaikäisistä.
Lue myös: Kesälomat kurittavat vähävaraisia perheitä – kouluruoan puute koskettaa jopa 150 000 lasta: "Tosi iso ongelma monessa perheessä"
Käy perusasiat läpi etukäteen!
Jos lapsi jää yksin kotiin, olisi hyvä käydä läpi muutamat perusasiat läpi etukäteen. Ensinnäkin turvallisuusseikat: Kenelle aikuiselle lapsi voi aina soittaa? Kuka vastaa aina?
Lapselle tulisi opettaa, miten toimitaan hätätilanteissa: Miten lähdetään kodista ulos? Mikä on hätänumero? Mitä pitää tehdä, jos tapahtuu jotain yllättävää?
– Tämä tulisi tehdä lapsen yksilöllisyyttä kunnioittaen. Esimerkiksi jos lapsi huolestuu herkästi, ei asiasta tulisi tehdä isoa numeroa.
Perussäännöt tulisi myös kerrata: Mitä kotona on lupa ylipäätään tehdä? Paljonko aikaa voi viettää älylaitteilla, kuten tietokoneella? Mitä saa ulkona tehdä? Entä millaiset ovat säännöt muiden lasten kanssa vietettyyn aikaan liittyen?
Pajamäki suosittelee huolehtimaan muunlaisistakin huolenpidon elementeistä. Lasta varten voi tehdä valmiiksi pieniä asioita, kuten valmistaa välipalat. Jos lapsi osaa lukea, voi jättää kivoja, piristäviä viestejä lapuille. Hyvä käytäntö voisi olla myös se, että yksin kotona ollessaan lapsi soittaa turvasoiton tiettyyn kellonaikaan.
– Lisäksi pohtisin edellisenä iltana lapsen kanssa, mitä on tulossa. Kertaisin päivän ohjelman: mitä voi tehdä ja mitä tapahtuu.
– Kun illalla ollaan taas porukalla kotona, voitaisiin tehdä jotain mukavaa yhdessä.
Jos lapsi osaa huolehtia perusasioista, hän voi mahdollisesti jäädä yksin kotiin. Kuvituskuva.
Yhteiskunnan rakenteissa on aukko
Pajamäen mielestä on harmillista, että lapsen jäämistä yksin kotiin pidetään perheiden ja yksilöiden pulmana, kun kysymys on laajemmasta ongelmasta: suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa on loma-aikojen suhteen aukkoja, joiden vuoksi pienet, alakouluikäiset lapset saattavat joutua koulujen pitkinä loma-aikoina olemaan liian pitkiä aikoja yksin kotona eivätkä vanhemmat voi tähän vaikuttaa.
– Suuri osa vanhemmista ei pysty tekemään töitä etänä, vaikka sellaisen käsityksen joskus voi julkisesta keskustelusta saada, hän muistuttaa.
Pajamäki pitää ongelmallisena sitä, että koulujen ollessa kiinni kaksi kuukautta ei kouluikäisille ole tarjolla taattua ohjattua päivätoimintaa. Koululaisille pitäisi järjestää turvallinen paikka viettää aikaa päivisin vanhempien ollessa töissä.
– Kuntakohtaisesti kesätoimintoja on, mutta leirit eivät ole ainoa vaihtoehto eivätkä ne toimi kaikille lapsille.
Erityisen ongelmallisena hän näkee tilanteen yksin lapsestaan huolehtivien vanhempien kohdalla. Pitäisi olla automaatio, että vanhempien ei tarvitsisi stressata lasten pärjäämisestä kotona sillä välin, kun he itse ovat töissä.
Pajamäki myös pitää valitettavana sitä, että puhutaan ”pärjäämisestä”. Lapsella on kesällä loma ja hänen pitäisi nauttia siitä eikä stressata.
– On hyvä muistaa, että kaikilla lapsilla on oikeus lomaan.
Lue myös: Opettaja näkee Suomen karun todellisuuden: "Ekaluokkalaiset voivat sanoa, ettei heillä ole rahaa ruokaan"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso myös: Tällaista on korona-arki erityislasten perheessä.
8:38
