Asiakaspalveluumme tulee usein kysymyksiä siitä, kuinka yksittäinen asiakas voisi olla tukemassa eläinlajien suojelua. Jokainen meillä vieraileva pääsylipun ostanut asiakas on mukana suojelemassa uhanalaisia lajeja, kirjoittavat Ähtäri Zoon ymäristökasvattaja Sanna Palvanen ja Ähtäri Zoon Farmin vastaava Asta Kestinmäki blogissaan.
On useita tapoja auttaa uhanalaisia eläimiä ja edistää luonnonsuojelua, ja tässä yksi hyvä vaihtoehto lisää: ”Vieraile ja välität!”.
Ähtäri Zoo on tehnyt tärkeää luonnon ja lajien suojelutyötä jo yli neljäkymmentä vuotta. WWF uutisoi viime syksynä, että selkärankaisia eläimiä on nyt vähemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma korvaamaton roolinsa ekosysteemissä, joten jokaisen tulisi herätä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.
Eläintarhoilla, Ähtäri Zoo mukaan luettuna, onkin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä oma tärkeä tehtävänsä.
Yksi näistä tehtävistä on tarhaamalla säilyttää uhanalaisia lajeja sekä turvata eläinkantoja ylläpitämällä myös vaarantuneiden lajien säilyminen. Koska yksittäisissä eläintarhoissa tilat ovat usein rajalliset, on eläintarhojen yhteistyöllä suuri merkitys.
Kattojärjestö EAZA:an (European Association of Zoos and Aquaria) kuuluvat eurooppalaiset eläintarhat muodostavat verkoston, jossa yhdessä toteutetaan eri lajien suojeluhankkeita. Näin saadaan myös tehostettua kansainvälistä asiantuntijoiden yhteistyötä sekä jaettua ympäristötietoutta suuremmalle ihmisjoukolle.
Ympäristökasvatus onkin yksi suojelutyön tehokkaista keinoista ja eläintarhojen tärkeimpiä tehtäviä on kertoa uhanalaisista lajeista ja niiden suojelusta.
Lajien suojeluhankkeissa on tyypillisesti kahdenlaisia tavoitteita: saada eläimet lisääntymään tarhaolosuhteissa sekä suojella lajeja niiden alkuperäisillä elinalueilla. Tarhaolosuhteissa eläinten perimä pyritään pitämään monimuotoisena ja eläinten luontaista käyttäytymistä tuetaan, jotta yksilöiden mahdollinen luontoonpalautus onnistuisi ja kanta säilyisi elinkykyisenä.
Lumi ja Pyry ovat osa Kiinan koordinoimaa laajaa suojelu- ja tutkimusohjelmaa, ja pandat ovatkin tämän hetken kuuluisin esimerkki Ähtäri Zoon tekemästä lajiensuojelutyöstä.
Isopandoja elää luonnossa vain noin 2000 yksilöä ja laji luokitellaan vaarantuneeksi. Tarhatut pandat Kiinassa sekä muualla maailmassa toimivat geenipankkina, mikäli luonnonvarainen pandakanta jostain syystä uhkaisi hävitä kokonaan.
Suojeluohjelman tavoitteena on suojella pandojen elinalueita Kiinassa ja saada laji lisääntymään tarhoissa eri puolilla maailmaa. Ähtäri Zoon ilmasto-olosuhteet vastaavat hyvin pandojen luontaisia elinolosuhteita Kiinassa, mikä mahdollistaa pandojen lisääntymisen niin sanotusti ”luomusti”. Tämä ei ole tarhaolosuhteissa eläville pandoille aina itsestään selvää.
Yksi suojeluohjelman tavoitteista on rikastuttaa luonnon pandakantaa vapauttamalla tarhattuja pandoja takaisin luontoon. Tähän osallistuisivat myös Lumin ja Pyryn mahdolliset jälkeläiset.
Luontoon palauttaminen tapahtuu kuitenkin asteittain ja voi toteutua lähinnä Lumin ja Pyryn lastenlasten kohdalla.
Isopandan suojeluohjelman lisäksi Ähtäri Zoo on mukana ylläpitämässä lumileopardien elinkykyistä kantaa. Tällä hetkellä Ähtäri Zoon lumileopardeilla Jamalilla ja Shilalla on lupa lisääntyä eli aika näyttää, saammeko tänä vuonna eläinpuistoon pikkulumileopardeja.
Ähtäri Zoo osallistuu myös MetsäpeuraLIFE-hankkeeseen, jonka keskeisin tavoite on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille. Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen eläimistöön, mutta se metsästettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. Kantaa säilyi vain Vienan Karjalassa, josta se levisi hiljalleen takaisin Suomen puolelle 1900-luvun puolivälissä.
Nyt meneillään olevassa metsäpeurahankkeessa pyritään vahvistamaan luonnon metsäpeurakantaa palauttamalla tarhattuja yksilöitä takaisin luontoon Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoon.
Palauttaminen tapahtuu asteittain ja tällä hetkellä hankkeessa olevat metsäpeurat elelevät totutustarhoissa, joissa ne ”harjoittelevat” luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa.
Eläintarhat ja -puistot ovat oiva paikka viihtyä yhdessä koko perheen kanssa, mutta niillä on myös hyvin tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ympäristötietouden jakamisessa.
Kirjoittajana Sanna Palvanen, Ähtäri Zoon ymäristökasvattaja ja Asta Kestinmäki Ähtäri Zoon Farmin vastaava
