Autoliiton jäsenlehti Moottori testasi talvikeleihin tarkoitetun renkaan suorituskykyä kesäkelillä. Koe osoitti, että kitkarengas on kesäkelissä suorastaan hengenvaarallinen, eikä auto pysy kuljettajan hallinnassa, jos jotain yllättävää tapahtuu. Koko testin voit lukea Moottorin numerosta 7/2023.
Suomessa talvirenkaita on käytettävä marraskuusta maaliskuun loppuun, jos keli sitä edellyttää. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei liikenteeseen ole talvisin asiaa kesärenkailla. Mikään ei kuitenkaan kiellä ajamasta nastattomilla talvirenkailla, tuttavallisemmin kitkarenkailla, vaikka ympäri vuoden.
Koska talvirenkaiden urasyvyyden on oltava vähintään kolme millimetriä, houkuttelee monia ajaa vanhat kitkat loppuun kesällä, sillä kesärenkaissa urasyvyyden minimivaatimus on 1,6 milliä. Tämä ei kuitenkaan ole missään määrin suositeltava säästökeino, kuten Moottorinkin testi osoitti.
– Kitkarenkaan vaarallisuus kesäkelillä piilee siinä, että rauhallisessa ajossa se vaikuttaa aivan kelvolliselta. Äkkitilanteissa ja märällä, jolloin pitoa eniten tarvitaan, se on kuitenkin kelvoton, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen toteaa lehden tiedotteessa.
Lue myös: Kannattaako autoon valita kumi- vai kangasmatot? Ammattimies muutti mielensä 10 vuotta sitten: "Paluuta en ole edes harkinnut"
Hallitsematon vesiliirto
Moottorin testissä verrattiin Hankookin Winter i*cept IZ2 -kitkarengassarjaa, jonka eturenkaiden urasyvyys oli neljä milliä ja takarenkaiden hieman enemmän. Verrokkina olivat uudet Nokian Hakka Blue 3 -kesärenkaat, joiden urasyvyys oli kahdeksan milliä.
Eroja löytyi heti ensimmäisessä testissä, kun Moottori testasi, millä nopeudella rengas lähtee hallitsemattomaan vesiliirtoon paksun vesipatjan päällä. Kesärenkaan vedensyrjäyttämiskyky tuli vastaan reilun 80:n vauhdissa, kun taas kitkarenkaalla ei päästy edes kuuttakymppiä, ennen kuin auto otti ja lähti.
Artikkeli jatkuu kuvan alla.
Kitkarengas lähti Moottorin testissä hallitsemattomaan vesiliirtoon täysin yllättäen ja varsin alhaisessa nopeudessa.
Renkaiden välistä eroa korosti entisestään se, että kesärengas varoitti vesiliirtoriskistä irtoamalla ensin osittaiseen vesiliirtoon, kun taas kitkarengas lähti suorin tein hallitsemattomaan liirtoon.
Jarrutuskokeissa "järkyttävän huonot" tulokset
Jarrutuskokeissa tulokset olivat aiempaakin testiä huonompia. Moottorin mukaan jopa järkyttävän huonot, sillä kuluneen kitkarenkaan heikot suoritukset yllättivät kokeneet rengastestaajatkin.
Lue myös: Moottorin kesäkumitesti paljasti: Rengasmerkinnöillä todella on väliä
Kun kesärenkailla varustettu auto pysähtyi märällä asfaltilla satasen vauhdista vajaan 40 metrin päähän jarrutuksen aloittamisesta, tarvitsi kitkarengastettu auto samasta vauhdista yli 70 metriä pysähtyäkseen.
Ero kesärenkaan ja kitkarenkaan välillä kiteytyi parhaiten kuitenkin yhteen yksityiskohtaan: Kun kesärenkailla varustettu auto pysähtyi, oli kitkarengasautolla vauhtia vielä 74 kilometriä tunnissa.
Kuivalla asfaltilla uusi kesärengas pysähtyi 37 metrin kohdalla, kulunut kitkarengas 45 metrissä.
Äkillistä väistöä simuloivassa kokeessa kesärengas selvisi vielä 135 kilometrin tuntinopeudella, kun taas kitkarengas reputti testin jo kahdeksankympin aloitusnopeudessa.
Moottorin mukaan urbaanilegendat siitä, että kitkarenkaan kuivan kelin ominaisuudet paranisivat kulutuspinnan kuluessa, kannattaa viimeistään nyt heittää romukoppaan.
– Testitulosten perusteella on aiheellista todeta, että kuluneella kitkarenkaalla on hengenvaarallista ajaa kesällä myös kuivalla pinnalla. On anteeksiantamatonta, että tiukan paikan tullen rengas ei ohjaudu kuljettajan toiveiden mukaisesti edes 80 kilometrin tuntinopeudella, Moottori kirjoittaa artikkelissaan.
Lue myös: Kannattaako sähköautoon hankkia nasta- vai kitkarenkaat?
Lähde: Moottori