MTV:n Uutisextra: Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen toivoo porvarihallitusta, työperäistä maahanmuuttoa ja työllisyyspolitiikan täysmylläystä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toivoo, että tuleva hallitus muuttaisi Suomen talouspolitiikan linjaa. Yrittäjien edusmies toivoo maahan porvarihallitusta, joka kykenisi päättämään mittavista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyyttä parantavista toimista.

Pentikäinen peräänkuulutti MTV:n Uutisextrassa tulevalta hallitukselta laajaa talouden kasvuohjelmaa.

Se pitäisi sisällään ennakoitavan ja vakaan sekä kasvuun ja yrittämiseen kannustavan verojärjestelmän. Lisäksi kilpailua ja yrittämistä pitäisi tukea muun muassa lupabyrokratiaa karsimalla ja julkisia hankintoja kehittämällä. Työmarkkinoille kasvuohjelma toisi suuria muutoksia.

– Me tarvitsemme ratkaisuksi työvoimapulaan sosiaaliturvan uudistuksia, jotta ihmisten kannattaa mennä töihin. Me tarvitsemme muutoksia työttömyysturvaan, me tarvitsemme työlainsäädännön muutoksia, me tarvitsemme sitä kuuluisaa paikallista sopimista, mutta näiden rinnalla me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa, luetteli Pentikäinen.

Pentikäinen perusteli kasvuohjelmaa sillä, että tarvittavat säästöt ja sopeutustoimet jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin talous ja työllisyys kasvavat.

Enemmän ostoja yrityksiltä – julkisen sektorin menot vähenevät

Pentikäisen mielestä julkisen sektorin menoja voisi vähentää käyttämällä jatkossa enemmän yksityisiä ostopalveluja niin yrittäjiltä kuin yrityksiltäkin.

– Lähes kaikki kokemukset mitä on, kun verrataan yksityistä toimintaa ja julkista toimintaa, niin näyttää siltä, että ne asiat joita yksityiset yritykset pystyvät tuottamaan niin pystytään tekemään yrityksissä tehokkaammin ja edullisemmin kuin julkisella sektorilla, perusteli Pentikäinen.

– Jos meidän julkista taloutta hoidetaan hyvin, niin pitäisi olla sellainen ajattelutapa, että kun tulee joku tarve, niin ei heti mietitä miten tähän palkataan virkamiehiä vaan sen sijaan mietitään, miten asia voitaisiin hoitaa ostamalla palveluja yksityisiltä yrittäjiltä, totesi Pentikäinen.

Kilpailutusosaamisen lisääminen olisi Pentikäisen mukaan tarpeen, jotta yli- ja alihinnoittelulta vältytään.

Kilpailutukset ja kysynnän vaihtelut eivät Pentikäisen mukaan kuitenkaan yrittäjiä pelota.

– Kyllä minä uskon, että yrittäjät ja yritykset on erittäin valmiit näihin talkoisiin meidän julkisen talouden tervehdyttämiseksi, vakuutti Pentikäinen.

Jyrkkä ei yritysten veronkorotuksille

Yritysten veronkorotukset Pentikäinen tyrmää ja peräänkuuluttaa pikemminkin kannusteita yrittämiseen ja investointeihin.

– Jollei meillä ole työllistäviä, investoivia yrityksiä tässä maassa, niin meillä ei ole kohta hyvinvointia tässä maassa, hän perusteli.

Esimerkiksi SDP:n esitystä listaamattomien yritysten verotuksen kiristämisestä Pentikäinen ei ymmärrä lainkaan.

– Jotta meillä on yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa yrittäjäriskiä, niin pitää olla myös näköpiirissä se, että siitä riskin ottamisesta palkitaan. Meillä siitä riskin ottamisesta on pyritty palkitsemaan sillä, että meidän verojärjestelmä listaamattomien eli pörssin ulkopuolisten yhtiöiden verojärjestelmä on sellainen, että se kannustaisi ottamaan tätä riskiä ja kasvattamaan näitä yrityksiä, hän perusteli.

Työntekijän palkkaaminen on pienyrittäjälle riski

Yksinyrittäjien määrä kasvaa, mutta yrittäjien halu palkata työntekijöitä laskee. Yksinyrittäjiä on tällä hetkellä noin 200 000 ja työnantajayrittäjiä noin 78 000.

Pentikäisen mukaan jo yhden työntekijän palkkaaminen vaatii liikevaihtoon 50 000–80 000 euron kasvunäkymän. Työllistämisen liittyy myös riskejä muun muassa sairaslomien osalta.

– Yrittäjä joutuu omasta pussistaan maksamaan sille sairastavalle työntekijälle joillakin aloilla jopa yli kymmenen päivän palkan ilman että hän saa siitä työpanoksesta mitään liikevaihtoa. Tämä on yksi asia, johon me haluamme muutoksen, totesi Pentikäinen.

Pienyrittäjän työllistämisriskiä voisi Pentikäisen mielestä vähentää esimerkiksi lyhentämällä yrittäjän kokonaan maksaman sairaslomapalkan maksuaikaa kolmeen päivään.

– Työntekijän asema pysyisi tietysti ennallaan, mutta yrittäjä voisi sitten hakea Kelalta sitä korvausta jo kolmen päivän jälkeen, selvensi Pentikäinen.

Lue myös:

    Uusimmat