Voiko eduskuntaan riitaisena edennyt saamelaiskäräjälaki saada tukea oppositiopuolue kokoomukselta? MTV Uutiset kysyi asiaa kokoomuksen kansanedustajilta.
Saamelaiskäräjälaki on repinyt hallituksen rivejä siihen malliin, että katseet ovat kääntyneet oppositioon.
Keskusta aikoo äänestää lakia vastaan, joten läpi mennäkseen laki tarvitsisi tukea oppositiolta.
Isoista oppositiopuolueista perussuomalaisten uskotaan äänestävän laajasti lakia vastaan, joten kokoomuksella on asiassa merkittävä rooli.
Kokoomuksen eduskuntaryhmällä ei ole asiaan vielä virallista yhteistä kantaa.
– Me katsomme, että on perustuslakivaliokunnan tehtävä pureutua nyt tähän asiantuntijoiden kanssa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo MTV Uutisille.
– Tässä pitää katsoa tätä kylmänrauhallisesti, punnita perusoikeuksia ja löytää aidosti oikeanmukainen tasapainoinen ratkaisu. Ei niin, että mielikuvien perusteella päätetään, että jokin on ihmisoikeuksien kannalta ehdottomasti oikein ja jokin ehdottomasti väärin.
Lue myös: MTV:n Eeva Lehtimäki: Hallitus nilkuttaa vielä viisi kuukautta – Puolan tapahtumat herättivät pahimmatkin änkyrät
Kuusi kokoomuslaista vastustaa
Heikki Autto (alhaalla oikealla) on yksi lakiesitystä vastustavista kokoomuslaisista.
Osa kokoomuksen kansanedustajista kertoo jo nyt vastustavansa hallituksen lakiesitystä.
Näkyvä lakiesityksen kriitikko on ollut Heikki Autto, joka on isänsä puolelta itse saamelainen. Hän pelkää lakiesityksen heikentävän saamelaiskulttuuria.
Hallituksen esitystä vastaan ovat MTV Uutisten kyselykierroksen perusteella tässä vaiheessa myös Markku Eestilä, Atte Kaleva, Marko Kilpi, Janne Sankelo ja Arto Satonen.
Lakiesitys muuttaisi sitä, kenellä on oikeus vaikuttaa saamelaisten asioihin saamelaiskäräjillä.
Muutoksen myötä osa saamelaiseksi nyt itsensä kokevista menettäisi tämän oikeuden.
Laista poistuisi esimerkiksi niin sanottu lappalaiskriteeri, jonka nojalla vaaliluettelossa on ollut henkilöitä, jotka eivät puhu saamea mutta joiden esi-isiä on vuosisatoja sitten merkitty maa-, veronkanto- ja henkikirjoihin perinteisten saamelaisten elinkeinojen harjoittajiksi.
Hallituksen lakiesityksen kriitikot vetoavat paljon esimerkiksi siihen, että saamelaiskäräjien 21 jäsenestä yhdeksän vastustaa lakiesitystä.
Lue myös: Kaksi saamelaiskäräjien jäsentä vetoaa YK:hon: "Mikäli laki jollain taikatempulla hyväksyttäisiin, se olisi kolaus Suomen maineelle"
Hallituksen esitys ei saa avointa tukea keneltäkään
Yksikään kokoomuksen kansanedustaja ei tässä vaiheessa kerro kannattavansa lakiesitystä.
Yhteensä 19 MTV Uutisten tavoittamaa kokoomuksen kansanedustajaa ilmaisee kantansa olevan vielä avoin.
Näin kertovat ryhmänjohtaja Mykkäsen lisäksi Sanni Grahn-Laasonen, Janne Heikkinen, Timo Heinonen, Pia Kauma, Ville Kaunisto, Jari Kinnunen, Pauli Kiuru, Jukka Kopra, Terhi Koulumies, Mia Laiho, Matias Marttinen, Sari Multala, Ville Valkonen, Elina Valtonen, Heikki Vestman, Anne-Mari Virolainen ja Sinuhe Wallinheimo.
Suuri osa kokoomuksen kansanedustajista haluaa odottaa perustuslakivaliokunnan mietintöä laista ennen oman kantansa muodostamista.
Osa edustajista ajattelee myös tarvitsevansa vielä lisää perehtymistä itse aiheeseen.
– Haluan odottaa perustuslakivaliokunnan sekä sen kuulemien asiantuntijoiden arvion laista ennen kuin otan kantaa suuntaan tai toiseen. Asiasta on esiintynyt erilaisia näkemyksiä julkisuudessa, joten on syytä selvittää se kunnolla ennen lopullisen kannan ottamista, Pia Kauma kirjoittaa sähköpostitse.
– Haluan ensin perehtyä esitykseen ja muodostaa sitten vasta asiaan kantaa. Ihmettelen kyllä suuresti hallituksen toimintatapaa tuoda eduskuntaan riitainen esitys. On todella ikävää, että saamelaiset joutuvat hallituksen riitojen välikappaleeksi, Mia Laiho kommentoi sähköpostitse.
Osa kokoomuksen kansanedustajista ei vastannut MTV Uutisten sähköposteihin tai soittoihin lainkaan.
Ehtiikö lakiesitys eduskunnan äänestettäväksi?
Hallituksen lakiesityksestä on kiistelty paitsi hallituksen sisällä myös julkisuudessa.
Saamelaiskäräjälain uudistus on hyvin tärkeä ja pitkään odotettu hanke suurelle joukolle saamelaisia. Se on samalla kipeä ja epämieluisa muutos esimerkiksi niin sanotuille metsäsaamelaisille, jotka eivät enää voisi vaikuttaa saamelaisten asioihin.
Lakiesitys on nyt annettu eduskuntaan, ja seuraavaksi sitä käsitellään eduskunnan eri valiokunnissa.
On mahdollista, ettei riitaisa lakiesitys lopulta ehdi nykyisen eduskunnan äänestettäväksi ennen maaliskuussa alkavaa vaalitaukoa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi viime viikolla STT:lle, ettei pysty lupaamaan, että lain käsittely onnistuisi. Valiokunnalla on Ojala-Niemelän mukaan paljon työläitä asioita käsiteltävänään.