Ukrainan avuntarve kasvaa. Suomalaistaistelija Riku Arima tietää, miten kabineteissa päätetyt avustukset näkyvät sodan sykkeessä.
Länsimaita on syytetty hitaudesta sotaa käyvälle Ukrainalle annettavassa tuessa. Vaikka apupaketeissa puhutaan miljardeista, kysyy moni, olisiko enemmän voitu tehdä.
Kärkkäimpien arvioiden mukaan Ukraina olisi mahdollisesti jo voittanut Venäjän, mikäli se olisi saanut länneltä riittävää apua sodan alkuaikoina.
Lue myös: Olisiko lännen nopeampi aseapu voinut lopettaa Ukrainan sodan pari vuotta sitten?
Lännen avun sakatessa Venäjä on päässyt niskan päälle yhä vankemmin. Kaksi vuotta kestäneet taistelut ovat jämähtäneet kulutussodaksi, jossa Venäjä on edennyt rintamalla vähän kerrallaan miehistö- ja kalustotappioista välittämättä.
Puolitoista vuotta Ukrainan eturintamassa taistelleella Riku Arimalla on kokemusta siitä, miten Ukrainalle annettu aseapu näkyy konkreettisesti.
– Ilman riittävää aseistusta ei kauhean pitkään pysty puolustamaan. Pikkuhiljaa rintama valuu taaksepäin, jos ei saada riittäviä tukitoimia. Pelkkä jalkaväki ei pysty rynnäkkökiväärillä ampumaan 15 kilometrin päähän, vaikka olisi kuinka hyviä ja sisukkaita ukkoja tai akkoja vääntämässä, Arima toteaa.
Epäsuoraa tykistötulta tarvitaan
Sota on muuttunut huomattavasti siitä, kun 31-vuotias Arima ensimmäisen kerran liittyi kansainvälisen legioonan riveihin. Aiemmin hyökättiin tykistötulen tukiessa, nyt puolustetaan, kun tuki uupuu.
–Jos vertaa tähän päivään, epäsuoran tulen tukea ei ole, kun ei ole kranaattia, mitä ampua. Tukea ei saada vetäytymisiin, evakuointeihin eikä hyökkäyksiin. Se tekee kaikesta sata kertaa vaikeampaa, ihan kaikesta. Kyllä se näkyy selkeästi.
Suurin pula on Ariman mukaan juuri niin sanotusta epäsuorasta tulesta eli tykistökranaateista ja kranaatinheittimistä.
Lue myös: Riku Ariman sota Ukrainassa päättyi kranaattikeskitykseen: "Kaikin puolin paskamainen tehtävä"
Lisäksi ilmapuolustusta tarvittaisiin. Venäjä on niskan päällä ilmaherruudessa.
– Aina, kun ilmassa liikkuu jotain muuta kuin droneja, ne ovat vihollisia.
Tykistöammuksia tarvittaisiin, jotta esimerkiksi hyökkääminen ja evakuoinnit helpottuisivat, sanoo Ukrainassa taistellut Riku Arima.
Apu tärkeässä roolissa
Arima kertoo, että Ukrainan viimekesäinen vastahyökkäys oli laskelmoitu sen mukaan, kuinka paljon lännestä oli luvattu aseapua. Luvatut miljoona tykistökranaattia olikin lopulta noin 250 000 kranaattia.
– Venäjä sai muualta kahdessa kuukaudessa miljoona kranaattia. Se on aika paljon enemmän noihin hommiin.
Varsinkin isompi apu, kuten kokonaiset asekäyttöjärjestelmät, on ratkaisevassa roolissa. Arima nostaa esiin Ukrainan yllätysiskun Harkovan suunnalla syksyllä 2022.
– Kun saatiin pitkän kantaman raketit käyttöön, se oli yksi asia, joka mahdollisti sadan kilometrin puskun reilussa viikossa Harkovaan. Ilman niitä se ei olisi luultavasti onnistunut. Saatiin yllätysmomentti ja päästiin iskemään vihollisen selustaan. Saatiin niiden paletti sekaisin.
Lue myös: Suomalainen Riku taistelee venäläisiä vastaan etulinjassa – vastahyökkäys etenee, mutta kovalla hinnalla: "Mikään ei tule ilmaiseksi"
Riku Arima kertoi eturintaman todellisuudesta torstaina MTV Uutiset Liven Ukrainan sodan kaksivuotispäivän erikoislähetyksessä. Katso koko haastattelu alta.
23:29
Riku Arima on taistellut Ukrainassa yli vuoden – kertoo, kuinka loukkaantui kranaattitulessa