Näin lapsettomia syrjitään työelämässä – "Oletetaan, että pääsen tuuraamaan lyhyelläkin varoitusajalla"

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n kyselytutkimuksen tulokset paljastavat, että tahattomasti ja vapaaehtoisesti lapsettomat kokevat syrjintää työpaikoillaan muun muassa loma-ajan suunnittelussa, työelämän joustavuudessa ja uralla etenemisessä.

Lapsettomat kokevat, että loma-aikojen ja työvuorojen suunnittelussa perheellisten toiveet menevät lapsettomien edelle. Esihenkilöt ja kollegat saattavat olettaa, että lapseton on useammin valmis joustamaan, Simpukka ry kertoo tiedotteessaan.

Lue lisää: Lapsettomuushoitojen määrä kasvaa – asiantuntija nimeää kolme syytä ilmiölle

Vuonna 2021 tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi yhteensä noin 570 vapaaehtoisesti ja tahattomasti lapsetonta. 

Kolmasosa vastanneista kertoi kokeneensa viimeisen viiden vuoden aikana työelämässä lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyvää syrjintää. 

Tahattomasti lapsettomista 61 prosenttia ja vapaaehtoisesti lapsettomista 39 prosenttia on kokenut syrjintää vuosilomien tai työvuorojen järjestelyissä. Vuorotöitä tekevistä vastaajista 80 prosenttia kertoi kohdanneensa työvuorosyrjintää. 

Tahattomasti lapsettomista joka kolmas ja vapaaehtoisesti lapsettomista joka neljäs on kokenut työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyvää syrjintää. 

Lue myös: Syntyvyyden uusi romahdus järkytti asiantuntijat – alamäki jatkuu, ellei lapsiperheiden toiveita oteta vakavasti: "Lapsettomiin ei pidä yrittää vaikuttaa"

Näin aiheesta kertovat kyselyyn vastanneet:

"Lapsettomana vuosilomia on mahdoton saada peruskoulujen lomien aikaan, ne viikot menee perheellisille. Ajatellaan, että minulla ei ole ongelmaa olla jouluaattona töissä, kun ei ole omia lapsia. Lisäksi oletetaan, että pääsen tuuraamaan lyhyelläkin varoitusajalla, kun ei tarvitse järjestää jälkikasvun hoitoa."

"Lapsettomana huomaan, että moni viime hetken työtehtävä kasautuu minulle (koska muut projektissa mukana olevat joutuvat esim. lähtemään hakemaan lasta tarhasta) tai minun vapaa-aikani ei ole yhtä arvokasta kuin lapsellisilla kollegoilla. Kohtaan usein olettamusta, että koska minulla ei ole omia biologisia lapsia, voin hyvin tehdä töitä 24/7, eikä minulla ole muuta elämää."

"Työn ja perheen yhdistämisen sijaan pitäisi puhua työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä"

Simpukka ry ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry huomauttavat, että työpaikoilla pitäisi keskittyä puhumaan työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä työn ja perheen yhdistämisen sijaan.

Myös lapsettoman työntekijän vapaa-aika voi täyttyä kuormittavista tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista.

 – Työelämässä on usein stereotyyppiset asenteet lapsiperheellisiä ja lapsettomia kohtaan. Työhyvinvointi, joustot työtehtävissä ja työajoissa sekä palauttava vapaa-aika tulee olla kaikkien oikeus riippumatta perhe- tai lähisuhdemuodoista, muistuttaa Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki tiedotteessa.

 – Syrjintään on totuttu eikä osata välttämättä kyseenalaistaa epäoikeudenmukaisesti suunniteltuja työvuorolistoja. Lapsettomuus ei saa olla syynä siihen, että joutuu joustamaan lapsiperheellistä enemmän, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio niin ikään tiedotteessa.

Lue myös: Silja yritti saada lasta 16 vuotta, mutta suurin toive ei toteutunut – sitten edessä olikin "toinen kierros" lapsettomuutta: "Kuka minua vanhana hoitaa ja puolustaa?"

Lapsettomuushoidot jopa esteenä ylennyksille tai vakinaistamiselle

Lapsettomat toivovat, että esihenkilöt ja muu työyhteisö eivät tee perhesuhteista oletuksia, kuten että hedelmällisessä iässä oleva työntekijä jäisi lähiaikoina perhevapaalle. Oletukset eivät saa vaikuttaa vastuista ja koulutuksista päätettäessä. 

Koska lapsettomuusklinikat ovat avoinna vain arkisin toimistoaikoina, saattaa työntekijä joutua pyytämään vapaata useiksi tunneiksi tai kokonaisia päiviä hoitojen vuoksi. Tämä saattaa heikentää lapsettomien asemaa työpaikalla.

 – Vapaan pyytämisen vuoksi lapsettomuushoidoista on pakko kertoa, mikä voi johtaa epäasialliseen kohteluun. Hoidoissa käyvän kohdalla saatetaan myös pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta, Savio sanoo.

Keskeinen ongelma on myös epäselvät ja työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt työkyvyttömyyttä aiheuttavien lapsettomuushoitojen ajalta.

Vapaaehtoisesti lapsettomat puolestaan toivovat, että sterilisaatiosta tai muusta ehkäisyasioihin liittyvästä toimenpiteestä tulisi tarvittaessa olla oikeus palkalliseen sairauspäivään.

Lue myös: Hallitus päätti, ettei yksityisellä tehtäviä hedelmöityshoitoja enää tueta – Simpukka ry huolissaan vaikutuksista syntyvyyteen

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!