Tahalliset hyökkäykset siviilikohteisiin ovat sotarikoksia, mutta niitä on silti historian saatossa nähty todella paljon.
Lähes päivittäin saamme kuulla surullisia uutisia siviiliuhreista niin Gazasta kuin Ukrainasta.
Kuvat Ukrainan Mariupolista Venäjän hyökkäyssodan alettua ovat jääneet ikuisesti monien mieleen. Niin ovat myös historialliset esimerkit toisesta maailmansodasta.
Siviilipommituksia nähtiin monissa Euroopan kaupungeissa, kuten Natsi-Saksan pommittamassa Lontoossa ja puolestaan Saksan suurkaupungeissa, kenties kuuluisimpana Dresdenissä.
Pommituksilta ei säästytty Suomessakaan, kun Neuvostoliitto iski ilmasta käsin talvisodassa ympäri maata. Jatkosodassa helmikuun 1944 Helsingin suurpommituksissa kaupunkia koeteltiin toden teolla.
Katso artikkelin videolta, millaisia pommituksia siivilikohteisiin toisessa maailmansodassa tapahtui.
Tuhoaminen muuttunut
Siviilikohteiden tuhoaminen on tuttua toisesta maailmansodasta, mutta sotahistorioitsija Lasse Laaksonen sanoo MTV:n Viiden jälkeen -haastattelussa, että menetelmät ovat muuttuneet.
– Aikaisemmin pommitettiin kaupunkeja, ja ne olivat tällaisia terroripommituksia, Laaksonen kommentoi lähetyksessä perjantaina.
Lue myös: Sodassa haavoittunut Vitaliy odottaa vaativaa leikkausta Suomessa ja unelmoi paluusta kotiin, kun "Kremlin käärme" kuolee
Sodan kirurgiaa
Nykyisin kehittyneet menetelmät sallivat tarkemmat iskut tietylle alueelle.
– Se on tällaista sodan kirurgiaa eli täsmäiskuja sairaaloihin ja kouluihin. Sellaisiin kohteisiin, joissa on paljon väkeä. Se tapahtuu paljon keskitetymmin, Laaksonen sanoo.
– Jos ajatellaan moraalista vastuuta, siviiliuhreja pystytään nykyään välttämään paljon paremmin kuin ennen.
Lue lisää: Britannian Starmer tapaa Bidenin Valkoisessa talossa – Ukrainan lupa iskeä syvälle Venäjälle mukana keskusteluissa
"Ihmiset turtuvat"
Laaksosen mukaan toisen maailmansodan jälkeen tehdyt tutkimukset näyttivät, että alkushokki on pahin. Ukrainassa hän ottaa esimerkiksi Kiovan valtausyrityksen.
– Sen jälkeen kun tulee lisää iskuja, ihmiset turtuvat. Mutta toisaalta he myös passivoituvat ja saatetaan tulla välinpitämättömiksi, Laaksonen sanoo.
Kun sota pitkittyy, pattitilanne näkyy ihmisessä aivan toisella tavalla, sotahistorioitsija muistuttaa.
– Jos tunnet olevasi kuin jahdattu eläin, totta kai se kuormittaa henkisesti koko ajan.