Hanna Partanen vinkkaa valitsemaan joulupöytään vain oikeasti mieleisiä herkkuja sekä kiinnittämään huomiota joulunajan ruokaympäristöön.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen suosittelee, että joulupöytään ostetaan vain niitä ruokia, joista kaikki oikeasti tykkäävät eikä rutiininomaisesti kaikkia perinneherkkuja. Lisäksi kannattaa miettiä, onko herkkuja ympäri kotia tarjolla niin, että huomaamatta tulee napsineeksi vähän kaikkea koko ajan.
– Haluaisin muistuttaa ihmisiä siitä, että joulu on joka vuosi, Partanen toteaa pilke silmäkulmassa.
– Itseään ei välttämättä ole siis pakko ahtaa aivan täyteen.
LUE MYÖS: Saako kotiin eristäytyminen sinut syömään jatkuvasti? 11 keinoa estää turha napostelu
Hillitse itseäsi jo kaupassa
Miten joulupöydässä sitten kannattaisi toimia, ettei syöminen lähde lapasesta?
– Sanoisin, että takapakkia kannattaa ottaa jo ennen joulupöytää, siis kaupassa, Partanen neuvoo.
Partanen kertoo työskennelleensä opiskeluaikoinaan neljä vuotta Prisman kassalla. Jo silloin hän kiinnitti huomiota siihen, miten suuria määriä ihmiset ostivat jouluruokia. Siitäkin huolimatta, että paikalle kokoontuisi paljonkin sukulaisia ja syöjiä olisi paljon, hän piti ihmisten ruokaostosten määrää todella valtavana.
– Eräs professori sanoi joskus, että joulun erotti muusta vuodesta se, että silloin sai yhden silakan sijaan kaksi. Nykypäivänä sen seitsemän sorttia ei riitä, hän toteaa.
LUE MYÖS: Onko vatsasi jatkuvasti turvonnut ja kipeä? Asiantuntijat nimeävät yhden keinon päästä eroon kiusallisesta vaivasta
Joulupöytään vain oikeasti mieleisiä ruokia
Partasen mukaan on täysin ymmärrettävää, jos ilman tiettyjä ruokia joulu ei välttämättä tunnu joululta. Voi tuntua siltä, että joitain ruokia pitää tehdä vain, koska ne kuuluvat jouluun.
Tässä kohtaa ravitsemusterapeutti kehottaakin pysähtymään. Hän ottaa esimerkiksi erään asiakkaansa, joka oli kertonut ottaneensa puheeksi jouluherkut perheensä kanssa.
– Kun hän oli kysynyt lähipiiriltään, kuinka moni oikeasti tykkäsi joulutortuista, kävi ilmi, että kukaan ei niistä pitänyt. Että niitä oli syöty vain, koska äiti oli niitä tehnyt, siis kohteliaisuudesta.
Partanen suositteleekin lämpimästi, että perheen ja sukulaisten kanssa keskusteltaisiin siitä, mikä on kellekin tärkeä jouluruoka, ja että ostettaisiin vain sitä, mikä oikeasti maistuu. Ei tehdä tai osteta mitään vain kohteliaisuudesta tai perinteen takia.
– Tästä toivoisin avoimesti keskustelua jo vähän ennen joulua, hän toteaa.
LUE MYÖS: Jouluruoka, joka on vaivihkaa raivannut tiensä suomalaisten uudeksi suosikiksi – kuuluuko sinun joulupöytääsi?
Ongelmana ruoan määrä eikä laatu
Partanen huomauttaa, että monet jouluruoat, kuten laatikot, rosollit ja kinkku eivät sinänsä ole niin runsaskalorisia. Ongelmaksi tuleekin ruoan laadun sijaan sen määrä. Paljon erilaisia ruokia syötäessä kylläisyyden tunnetta ei saavuteta niin helposti, jolloin vaarana on syödä itsensä ähkyyn.
– Tiedämme jo tutkimuksista, että mitä monipuolisempi joulupöytä on, eli mitä enemmän makuja ja rakenteita siellä on, sitä enemmän me syömme. Niin sanotusti määrä tekee myrkyn.
LUE MYÖS: Pimeä vuodenaika saa monet syömään makeaa: Hanna Partanen kertoo, miksi konvehtirasiat ovat erityinen riski herkuttelijalle
Syömiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin nälkä
Joku voisi ajatella, että joulupöydän ähkyn välttää sillä, että syö jo päivällä ennen pääateriaa. Partasen mukaan tässä ongelmana on kuitenkin se, että ihminen ei kuuntele mahaansa. Osittain se johtuu perinteisistä arvoista.
– Monet meistä on esimerkiksi opetettu siihen, että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Silloin ihminen ei kuuntele sitä, onko kylläinen.
LUE MYÖS: Suomalaiset ovat puhuneet: Tätä klassikkoruokaa ei enää haluta joulupöytään – syötkö sinä vielä?
Syömiseen vaikuttavat siis monet muutkin asiat kuin vain se, onko nälkä. Arvojen lisäksi taustalla voivat vaikuttaa sosiaaliset suhteet.
– Yritätkö esimerkiksi miellyttää anoppia santsaamalla kolmannen kerran, kun hän niin houkuttelee, Partanen heittää.
– Aina pitää ymmärtää, että syömisen säätelyyn ei vaikuta pelkästään fysiologinen puoli eli pelkällä fysiologialla ei voi jouluähkyltä pelastautua. Eli ei auta ajatella, että syönpä nyt reippaasti jotain ennen, niin ei sitten tule ahmittua joulupöydässä.
Onko suklaakonvehteja tyrkyllä ihan joka kulmalla kotona?
Joulupöytään terveellisiä ruokia?
Jonkun mieleen saattaa juolahtaa ajatus, että joulupöytään kannattaisi valita terveellisiä ruokia. Mitä mieltä ravitsemusterapeutti itse on?
– Miksi siellä pitäisi olla mitään terveellistä? hän kysyy.
– Kyseessä on vain kaksi tai kolme päivää, joten ei sillä ole mitään merkitystä, onko pöydässä terveellisiä vai epäterveellisiä ruokia.
LUE MYÖS: Pirjolta lyömätön laatikkovinkki joulupöytään – suussa sulava lopputulos: "Sellainen, josta kaikki pitävät"
"Älyttömän suuri vaikutus syömisen hallintaan"
Jouluruokien terveellisyyteen keskittymistä tärkeämpää olisi Hannan mukaan kiinnittää huomiota joulunajan ruokaympäristöön. Syöminenhän ei suinkaan ulotu jouluna vain aterioille. Päivien mittaan saatetaan siemailla glögiä televisiota katsoessa ja napostella siinä samalla vaikkapa vähän pipareita homejuustolla, suklaakonvehdeista puhumattakaan.
– On tehty paljon tutkimusta siitä, että kun herkkuja on lähellä ja helposti saatavilla, ihminen napsii huomattavasti enemmän kuin normaalisti. Tällä on älyttömän suuri vaikutus syömisen hallintaan.
Koska etenkin suklaakonvehdit voivat olla monelle syy joulukiloihin ja ähkyyn, Hanna suosittelee miettimään, mitä niille voisi tehdä. Yksi keino on yksinkertaisesti piilottaa ne näkyvistä eikä jättää lojumaan kodin joka pöydän kulmalle.
– Ne voi vaikka laittaa yläkaappiin odottamaan sitä hetkeä, jolloin tuntuu, että kriisisuklaa pelastaa päivän, hän toteaa leikkisästi.
LUE MYÖS: Jenny keksi nerokkaan paikan, minne piilottaa karkit lapsilta ja puolisolta: "Varastan tämän idean välittömästi"
Makoilu on täysin ok
Telkkarin katselu sohvanpohjalla köllötellen lienee monelle tuttu tapa viettää joulunpyhiä. Millaisia vinkkejä ravitsemusterapeutilla olisi niille, jotka miettivät, millä voisi välttää loppumattoman makoilun?
– Toki kannustan reippailuun ja ulkoiluun. Kun saatetaan syödä vähän tuhdimmin ja isompia annoksia, tekee suolistollekin hyvää saada vähän liikettä, ettei tulisi paha ja turvonnut olo.
– Eri asia on sitten se, saako siitä mielihyvää, jos vettä sataa vaakasuoraan. Yritä siinä sitten hakea joulufiilistä.
Partanen huomauttaa, että ei makoilukaan haitaksi ole. Jos on kertynyt univelkaa, tuleepahan ainakin nukuttua. Sekin on terveysteko.
– Toivottavasti ihmiset osaisivat viettää joulun rauhaisin mielin, sopivasti syöden eivätkä huonolla omallatunnolla, hän tuumii.