Nykyihmistä vaanivat sisäisen kokemusmaailman ristiriidat fyysisten uhkien sijaan. Kun stressi iskee, paineensietokyky punnitaan. – Mistä ongelmat johtuvat, kun ollaan paineenalaisessa tilanteessa? Ne johtuvat siitä, että meidän aivot menevät lukkoon. Stressi syntyy siitä, että aivot tunnistavat uhkatekijän ympäristössä, kuvaa Ville Ojanen, aivotutkimuksesta väitellyt psykologi.
Resilienssi kuulostaa sanana tuntemattomalta. Kyse on kuitenkin jokaisen arjessa tärkeästä asiasta: siitä, miten ihminen toimii paineen alla.
– Resilienssi on käsite, josta nykyään puhutaan psykologiassa aika paljon. Se viittaa ihmisen kykyyn selviytyä haasteista ja vaikeista tilanteista. Ihmiset ovat tässä hyvin erilaisia. Ajatellaan, että on resilienttejä ihmisiä, joilla on tämä ominaisuus, ja sitten ihmisiä, jotka eivät ole niin resilienttejä, kuvaa Ville Ojanen, aivotutkimuksesta väitellyt psykologi.
– Tietyillä persoonallisuuspiirteillä varustetut ihmiset ovat luontaisesti kykenevämpiä olemaan resilienttejä kuin toiset. Persoonallisuuspiirre, joka tuo mukanaan aika paljon vahvuuksia resilienssin suhteen, on reagointiherkkyys. Jos on luontaisesti hyvin tyyni ja suhtautuu tyynesti asioihin, osaa ottaa tyynesti. Reagointiherkkyyden toisessa päässä ovat hyvin herkät ihmiset, joilla sisäinen kokemusmaailma ja tunteet ovat hyvin voimakkaita. He saattavat paineenalaisessa tilanteessa olla enemmän vaikeuksissa kuin luontaisesti tyynet ihmiset.
Paineensietokykyä on tutkittu paljon. Nykyisin tiedetään, minkälaiset kyvyt ja ominaisuudet tekevät ihmisestä resilientin. Ominaisuuksia on seitsemän.
– Mistä ongelmat johtuvat, kun ollaan paineenalaisessa tilanteessa? Ne johtuvat siitä, että aivot menevät lukkoon. Stressi syntyy siitä, että aivot tunnistavat uhkatekijän ympäristössä, Ojanen kertoo.
Stressi kertoo uhasta.
Aivot ovat vanha elin. Aivojen kehittyessä tuhansia ja taas tuhansia vuosia sitten ihmistä uhkasivat nykypäivään verrattuna hyvin erilaiset, fyysiset uhat. Stressi kertoi siitä, että henki on uhattuna.
– Kehon stressireaktio on kehittynyt siihen. Tänä päivänä se osittain tukee meitä mutta osittain haittaa toimintaamme. Keskeinen asia tuhansia vuosia sitten oli se, että (stressitilanteessa) ihmisen aivotoiminta kaventuu, joten keskitymme hengissä säilymiseen. Se auttoi meitä silloin, mutta tämän päivän ristiriitatilanteessa se vaikeuttaa toimintaa, Ojanen sanoo.
Uhat eivät usein enää ole fyysisiä. Ihmistä vaanivat lähinnä sisäisen kokemusmaailman ristiriidat.
– Joku on eri mieltä kanssamme, tai jollain on vaikea tunnetila, jota on vaikea käsitellä tai hyväksyä. Sitten on erilaisia kokemuksen ristiriitoja, jotka meitä stressaavat, Ojanen sanoo.
– Kun aivot näissä tilanteissa menevät lukkoon, se on haasteellista nykypäivän ihmiselle. Ristiriidat ovat sen luonteisia, että tämä muinainen mekanismi ei enää tue meitä. Meidän pitäisi kyetä avaamaan ajatteluamme ja päinvastoin verenkierron pitäisi lisääntyä aivoissa stressaavassa tilanteessa.
Jos ihminen on hyvin keskittynyt johonkin kykyyn tai asiaan, verenkierto aiheeseen liittyvillä alueilla kasvaa. Samoin se vähenee alueilla, joihin ihminen ei keskity. Stressitilanteessa ajattelu kaventuu, koska verenkierto aivoissa vähenee. Silloin aivojen toimintakyky ja siten ajattelukyky kaventuu.
Resilientin ihmisen ensimmäinen kyky on vapauttaa omat aivonsa uhkakuvasta ja jatkaa toimintaa. Hän kiinnittää huomiota myönteisiin ja positiivisiin asioihin.
Stressiä sietävä ihminen kykenee keskittymään olennaiseen.
Painetta sietävä ihminen on järjestelmällinen
Myös sisäisen kokemus- ja tunnemaailman käsittelytaidot liittyvät keskeisesti paineensietokykyyn. Hyvin stressiä sietävä ihminen kykenee keskittymään olennaiseen.
– Hän osaa kiinnittyä siihen, mikä on tärkeää ja priorisoida, osaa nähdä kokonaisuuden. Se, mikä tekee hommasta haastavaa, on, että pitää kuitenkin olla joustava. Ajattelua täytyy osata käyttää joustavasti, täytyy kyetä ajattelemaan myös uusilla tavoilla samaan aikaan, kun hahmottaa kokonaisuuden, Ojanen sanoo.
Seuraava vaikuttava asia ovat sosiaaliset taidot.
– Siis kyky toimia ihmisten kanssa stressistä huolimatta. Kyky säilyttää laadukas vuorovaikutustapa, eikä vetäytyä omaan kuoreensa tai alkaa taistella ihmisten kanssa.
Resilientti on järjestelmällinen.
Resilientin ihmisen seuraava ominaisuus on järjestelmällisyys: painetta sietävä ihminen tekee suunnitelman ja noudattaa sitä.
– Hän tukee aivojen toimintaa monimutkaisessa ja haastavassa tilanteessa suunnittelemalla ja olemalla järjestelmällinen, Ojanen sanoo.
– Viimeinen ominaisuus on proaktiivisuus: ihminen tarttuu toimeen eikä vain istu alas, laita käsiä ristiin ja rukoile, että asiat hoituisivat itsekseen. Hän tarttuu toimeen.
Aivojen vapauttaminen stressitilanteessa. Positiiviseen ja olennaiseen keskittyminen, joustavuus, sosiaaliset taidot, järjestelmällisyys, aktiivisuus. Kuulostaako paljolta?
Ei hätää: kaikkia paineensietokykyä parantavia ominaisuuksia pystyy kehittämään myös aikuisiällä. Kukaan ei ole syntynyt resilienttinä.
– Resilientit henkilöt ovat elämänsä aikana kohdanneet sellaisia asioita ja ihmisiä, jotka ovat tukeneet heidän kykyään kehittää paineensietokykyään.
Lue myös:
Arki haltuun! Näin katkaiset stressikierteen
Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi