Omaishoitajat ovat nostaneet esille monenlaisia ongelmia koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa, kertoo Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.
– Omaishoitajat jäävät usein syrjään ja kokevat yksinäisyyttä. Monen terveys ja toimintakyky ovat koetuksella normaalioloissakin. Koronatilanteen vaikutukset moninkertaistavat haasteet.
Tervonen antaa esimerkin. Ikääntynyt puoliso on saattanut hoitaa jo useamman vuoden ajan puolisoaan, joka on vaikeasti muistisairas. Hoito on ympärivuorokautista, yöt hyvin katkonaisia levottomuusoireiden vuoksi ja nyt poikkeusoloissa sairaalahoitojaksot on keskeytetty tartuntariskin välttämiseksi, mikä aiheuttaa läheisestään huolehtivalle vakavan kuormituksen.
Tervonen kertoo, että osa sitovassa omaishoitotilanteessa olevista on jättänyt poikkeusoloissa omat vapaapäivänsä käyttämättä turvatakseen hoidettavansa terveyden.
– Joissakin kunnissa on tarjottu pidempää sijoitusta hoivakotiin, mutta omaishoitaja on ymmärrettävästi kieltäytynyt tällaisestakin avusta.
Päivätoimintaa ja kuntoutusta keskeytetty
Tervosen mukaan monet työssäkäyvät omaishoitajat ovat joutuneet haastavan tilanteen eteen, kun hoidettavan päivätoiminta on keskeytetty tartuntariskin vuoksi. Jotkut ovat joutuneet jäämään palkatta ansiotyöstään pois, koska hoidettavaa ei ole voinut jättää yksin.
Lue myös: Puolitoistavuotias Inna ei luultavimmin selviäisi koronatartunnasta: Äidiltä painava pyyntö kanssaihmisille – "Tässä on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin vain jokaisesta itsestään"
Kela on korvaamassa oppivelvollisuuden piirissä olevien 1.–3. luokan lasten sekä erityisen tuen päätöksen saaneiden lasten hoidosta aiheutuvia ansionmenetyksiä, mutta Tervonen huomauttaa asian koskevan omaishoitajia myös laajemmin.
Kuntoutuksen keskeytyminen puolestaan on heikentänyt monien hoidettavien toimintakykyä.
Tervonen muistuttaa, että ongelmat eivät koske kaikkia omaishoitajia: monilla heistä on hyvä sosiaalinen verkosto, ja moni on saanut myös poikkeusoloissa pidettyä omaishoitajan vapaapäivänsä sijaishoitajan avulla. Sijaishoitajana toimii usein toinen perheeseen kuuluva henkilö.
Suomessa on noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain hieman yli 10 prosenttia kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä.
Kuormitus voi ajaa omaishoitajia sairauslomille
Lastenomaishoitajat ry:n puheenjohtaja Eeva Virkkunen kertoo, että erityislapsiperheissä elämä saattaa olla tällä hetkellä hyvin kaoottista. Monet lasten omaishoitajat huolehtivat poikkeusoloissa haastavan arjen lisäksi myös lapsen koulusta ja kuntoutuksesta.
Perheissä voi olla useita riskiryhmäläisiä, mistä syystä osa välttää ulkopuolista apua.
Lue myös: Varpu Hintsanen jakaa kultaisen neuvonsa korona-arkeen – perhe vietti kaksi vuotta kotona, kun 5-vuotias Senja sairastui syöpään: "Se oli valtavan täyttä ja rikasta elämää"
Monille autismin kirjon piiriin kuuluville arjen ja rutiinien muuttuminen on hyvin vaikeaa, ja tilanne saattaa lisätä käytöshäiriöitä. Virkkunen uskoo, että pitkäkestoinen kuormitus tulee näkymään omaishoitajien sairauslomina.
– Kaikki mahdolliset tukitoimet omaishoitajien jaksamisen edistämiseksi on tärkeää aloittaa heti, kun se on turvallista. Vastuu on yhtä lailla meillä kaikilla: jos tunnet perheen, jossa on omaishoidettava lapsi ja sinulla on voimavaroja auttaa, kysy voitko olla avuksi. Pidä tiiviisti yhteyttä etenkin korona-aikana.
Koronauutisointi voi olla raskasta muistisairaalle
Koronaepidemia hämmentää muistisairaita yhtä lailla kuin muitakin suomalaisia. Pelko omasta tai läheisen sairastumisesta herättää huolta, ahdistusta ja levottomuutta, kertoo Muistiliiton asiantuntija Taina Laakso.
Muistiliiton asiantuntijan Anita Pohjanvuoren mukaan etenkin Alzheimerin taudissa asioiden mieleen painaminen tai muistissa säilyttäminen on erityisen haasteellista. Muissa muistisairauksissa ongelmia ei aina ole varsinaisessa muistamisessa, vaan ensisijainen oire voi olla esimerkiksi vaikeus ymmärtää, missä järjestyksessä jokin tekeminen etenee.
Varsinkin Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt eivät siis välttämättä pysty hahmottamaan, mihin kaikkeen vallitseva koronatilanne vaikuttaa. Jatkuva uutisointi saattaa kuormittaa muistisairasta entisestään. Läheiset voivat joutua toistuvasti muistuttamaan, miksi ei voida lähteä kauppaan, miksi pitää pestä käsiä ja miksi esimerkiksi lapsenlapset eivät voi tulla kylään.
– Samojen asioiden muistuttaminen saattaa väsyttää läheisiä. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei muistisairas kysy samaa asiaa kiusallaan, vaan hän ei todella muista, mitä hetki sitten puhuttiin, Laakso huomauttaa.
Lue myös: Koronavirus on haaste myös 200 000:lle muistisairaalle: "Tämä voi aiheuttaa suuren suurta pelkoa"
Pohjanvuoren mukaan muistisairaalla voi olla kielellisiä vaikeuksia saada muut ymmärtämään itseään. Myös ymmärtämättä jääminen saattaa aiheuttaa levottomuutta ja ahdistusta. Usein juuri kommunikointiin liittyvät tilanteet aiheuttavat haasteita läheisten kanssa.
Laakso kertoo Muistiliiton saaneen viime aikoina viestiä tilanteista, joissa omaiset ovat tehneet kunnille huoli-ilmoituksia, mutta ilmoitukset on sivuutettu.
– Tällaiset kokemukset murentavat huoli-ilmoituksen vaikuttavuutta. Kipeästi tukea ja apua tarvitsevan on tärkeä tulla kuulluksi, ja ilmoituksiin tulisi reagoida yhtä lailla poikkeusoloissakin, Laakso painottaa.
Kuka tahansa ikääntyneen tilanteesta huolestunut ihminen voi tehdä huoli-ilmoituksen kuntaan.
Työntekijöillä on velvollisuus tutkia jokainen ilmoitus.