Mistä tietää, että painonhallinta tai -pudotus alkaa mennä liian pitkälle? Health kysyi asiantuntijoilta.
Jutun alussa olevalla videolla lihavuustutkija Patrik Borg kertoo, miksi ylipainoinenkin voi ja hänen kannattaa olla kehopositiivinen.
On hyvä huolehtia, että suuhun menee suurimman osan ajasta terveellistä ruokaa ja että liikuttua tulee enemmän kuin parkkipaikalle ja jääkaapille. Jos haluaa pudottaa muutaman kilon tai kasvattaa lihasta, välillä voi innostua rankempaankin treeniin, tarkempaan ruokavalioon sekä käyttämään erilaisia liikuntasovelluksia ja -mittareita.
Mutta jos painonhallinta alkaa hallita koko elämää, ollaan väärillä raiteilla. Silloin normaali syöminen ja eläminen ylipäätään häiriintyy. Ajan kuluessa saatetaan puhua jopa syömishäiriöstä.
Mikäli kokee alla olevien kuvausten sopivan itseensä, ei ehkä eläkään niin ”terveellisesti” kuin luulee.
1. Ramppaat vaa’alla jatkuvasti
Haluatko tarkistaa painosi joka päivä, ennen ja jälkeen aterioiden? Sille ei ole mitään tarvetta. Paino vaihtelee jo luonnostaan läpi päivän. Ellei lääkäri jostain syystä toisin määrää, punnitus kerran viikossa riittää oikein hyvin. Kaikki eivät tee sitäkään, mikä on sekin ihan OK, elleivät vaatteet kiristä tai painon tarkkailuun ole muuta syytä.
2. Lasket kaloreita jatkuvasti
Ruokapäiväkirjaa pitämällä voi esimerkiksi huomata ja lopettaa tarpeettoman napostelun, mutta ei ole tarkoitettu, että koko loppuelämä on pikkutarkkaa kirjaamista. Syömisten listaaminen voi alkaa vaikuttaa niinkin epäedullisesti, että ateriat koostaa vain niiden sisältämien kaloreiden perusteella – unohtaen ravintoaineet, vitamiinit ja nautinnon.
Itselleen pitää olla armollinen. Jos lautasella on useimmiten puolet kasviksia, neljännes vähärasvaista lihaa ja neljännes täysjyvää, ollaan mitä todennäköisimmin hyvillä linjoilla.
3. Tunnustelet vartaloasi jatkuvasti
Hiveletkö mielihyvää tuntien lantio- tai solisluitasi, kapeita reisiäsi tai litteää vatsaasi? Arvioitko leukalinjaasi tai poskipäitäsi aina peilin eteen astuessa? Kehon ylenmääräinen ja jatkuva tarkkailu ei ole hyväksi. Siitä voi tulla pakkomielteinen päähänpinttymä, jota kannattaa tietoisesti vähentää.
4. Uskot, että laihuus ratkaisee kaikki ongelmasi
Kunhan saavutan tietyn painon, kunhan reiteni eivät enää hankaa yhteen, kunhan vatsani on kuin pyykkilauta – silloin kaikki on hyvin! Kuulostaako tutulta?
Peilin edessä ei pidä viettää liikaa aikaa.
Valitettavasti ulkoisen olomuodon muuttuminen ei välttämättä tee meistä yhtään sen onnellisempia. Ei kaikki niin vaan loksahdakaan kohdalleen sillä samalla hetkellä, kun vaa’an viisari pysähtyy tiettyyn kymmenlukemaan. Unelmien työpaikka tai hyvät ystävyyssuhteet eivät ole kiinni siitä, onko viisi tai kymmenen kiloa laihempi tai peppu vähän pyöreämpi.
Keholleen ei pidä asettaa liian paljon odotuksia liittyen asioihin, jotka ovat enemmän kiinni omasta sisäisestä maailmasta.
5. “Kiellettyjen” ruokien listasi pitenee ja pitenee
Ihmiskeho toimii niin kuin pitää, kun se saa monipuolisesti erilaisia ravintoaineita. Niihin kuuluvat niin hiilihydraatit, rasvat, proteiinit kuin kuidutkin. Kaikenlaisia rajoituksia ja ton-päätteisiä dieettejä kokeillaan ehkä siinä toivossa, että ne parantaisivat omaa oloa ja terveyttä, mutta kuvio lähtee helposti käsistä: rajoituksista seuraa lisää rajoituksia ja ruokavaliosta tulee tiukempi ja tiukempi.
Kovin pitkä ”kiellettyjen” ruoka-aineiden lista altistaa häiriintyneelle syömiselle. Se voi jopa johtaa ahmimiskohtauksiin, kun alkaa himoita niitä ravintoaineita, joista keho jää paitsi.
Itseään ei pitäisi tuomita syömänsä ruoan perusteella, eikä ruokaa pitäisi tuomita liian mustavalkoisesti ”parsakaali hyvä, peruna paha” -akselilla. Tällöin unohtuu, että esimerkiksi perunassa on kaliumia, magnesiumia ja C-vitamiinia. Harva ruoka itsessään on kohtuullisesti syötynä ehdottoman ”paha”.
Sittenkin ortoreksiaa?
- Ortoreksialla tarkoitetaan pakonomaisen terveellistä syömistä
- Tietyt ruoka-aineet ovat ehdottoman pannassa
- Koko arki pyörii aterioiden suunnittelun ja valmistamisen ympärillä
- Ajan kuleussa voi kehittyä bulimia tai anoreksia.
- Alkuperäinen ajatus terveestä elämästä muuttuukin ravintoainepuutoksiksi, terveysongelmiksi ja elämnälaadun huonontumiseksi
6. Pelkäät ja jätät väliin sosiaalisia tilaisuuksia
Murehditko jo ennen juhlia, onko tarjolla vain kakkua ja pullaa? Hermostuttavatko muiden kommentit herkuttomuudestasi? Jos alkaa eristäytyä muista siksi, että sosiaalinen kanssakäyminen on ristiriidassa omien painonpudotukseen tai -hallintaan liittyvien tavoitteiden kanssa, pitäisi hälytyskellojen soida.
Esimerkiksi joulu tai kesän grillikekkerit voivat olla todella vaikeita juhlia sellaiselle ihmiselle, joka tuntee paineita muiden silmien alla tapahtuvasta ruokailusta. Ahdistus voi olla niin suurta, että mieluummin jättäytyy pois. Se ei ole tervettä. Silloin ei myöskään saa koskaan ulkopuolista palautetta, joka ehkä herättäisi ja haastaisi omat, epäterveelliset uskomukset. Jos kierre jatkuu, yksin jäävä voi altistua masennukselle.
Mikäli läheiset ilmaisevat huolensa tai kieltäydyt jatkuvasti tapaamisista syömisten tai treenien takia, on aika katsoa vakavasti peiliin.
7. Treeni tulee aina ensin
Säännöllinen liikunta on erittäin tärkeää niin fyysiselle kuin psyykkiselle hyvinvoinnille. Niin pakonomaista sen ei pitäisi olla, että rutiinin ylläpito tuottaa vaikeuksia ja epäonnistuminen itsesyytöksien ruoskimista. Treenata ei pidä perheen tai terveyden kustannuksella. Rasitusvammat, ylikunto ja flunssakierteet ovat hälytysmerkkejä. Kannattaa höllätä, jos liikunnan laittaa unenkin edelle ja ajatuskin treenin väliin jäämisestä ahdistaa.
8. Tarkkailet muiden ihmisten ulkomuotoa
Et ehkä haluaisi myöntää sitä, mutta vertailet jatkuvasti omaa ulkomuotoasi muihin. Koet tyytyväisyyttä, jos olet hoikempi kuin joku toinen. Hiljaa mielessäsi saatat arvostella ravintolassa pitsaa tai pastaa tilaavia. Samaan aikaan selailet kaihoten käsiteltyjä kuvia mallivartaloisista kaunottarista sosiaalisesta mediasta ja lehdistä.
Sen sijaan, että vertailisit itseäsi kuvaan jopa omasta, kuusitoistakesäisestä ja tietysti hoikemmasta itsestäsi, kaivapa esiin otos, jossa olet ihan pieni lapsi. Miten puhuisit tuolle lapselle? Mitä sanoisit hänelle? Minkä viestin haluaisit hänen kuulevan itsestään ja kelpaavuudestaan? Jos se ei vastaa sitä, miten nykyään puhut itselle mielessäsi joka päivä, niin ole itsellesi – ja muille – armollisempi.
Syömishäiriötä voi olla vaikea myöntää.
9. Korvaat syömistä muilla toiminnoilla
Joskus on ihan paikallaan jauhaa purukumia tai juoda vettä nälän hiljentämiseksi. Esimerkiksi silloin, jos suuhun on jatkuvasti eksymässä karkkia, heti ruokailun jälkeenkin. Tällä strategialla ei kuitenkaan pidä torjua oikeaa nälkää. Maha saattaa tuntua vesilasillisen jälkeen täydeltä, vaikka se ei ole saanut tarvitsemiaan ravintoaineita.
Juo ihmeessä vettä tai jauha purkkaa aterioiden välillä, mutta älä jätä oikeita aterioita väliin niiden avulla.
10. Olet liikuntasovellusten orja
Askelmittarit ja urheilurannekkeet voivat olla päteviä motivaattoreita. Älä kuitenkaan ryhdy niiden rengiksi. Erilaiset sovellukset, joissa listataan ja seurataan omia syömisiä, voivat tehdä liiankin tietoiseksi kaikesta datasta, jota ruokailuihin liittyy. Ja kun aktiivisuus näkyy numeroina ja ruoka kaloreina, saattaa olla, että mieli tekee aina vain liikkua enemmän ja syödä vähemmän.
Lue myös: Viisi merkkiä, että olet jo terveen painoinen – lopeta turha tiristely!
Mieti, miten haluaisit liikkua tai mitä syödä ihan vain siksi, että tykkäät siitä – et siksi, että se näyttää hyvältä sovelluksissa.
11. Ruoskit itseäsi ”repsahduksista”
Tuleeko sinulle huono omatunto, jos jäät nukkumaan aamutreenien sijaan tai syöt kokonaisen pitsan? Haukutko jälkikäteen, kuinka lihava, ällöttävä ja ruma olet? Tällainen itsekritiikki tai pikemminkin -ruoskinta voi olla äärimmäisen vahingollista normaalille syömissuhteelle. Jos koko ajan toistelee jotakin, siihen alkaa uskoa. Sitten taas sättii ja rankaisee itseään enemmän.
12. Viet kylään omat ruokasi
Veisitkö mieluummin kylään omat eväät, koska et voi tietää, millaisia kaloripommeja isäntäväki tarjoaa? On ongelma, jos ei voi syödä kylässä tai ravintolassa. On ongelma, jos huomaa heti ensimmäisenä kutsun saatuaan miettivänsä, miten se sopii omiin ruokarutiineihin ja -sääntöihin. Ehkä jopa keksit tekosyyn ja jätät menemättä! Ajan myötä sosiaalinen elämä kärsii ja ihminen eristäytyy.
Lähde: Health.com