Turkistarhauksen kohdalla puhutaan nyt alan hallitusta alasajosta, mutta tarhaajien liitto ei halua lähteä keskustelemaan lopettamiskorvauksista.
Osa turkistarhaajista haluaisi lopettaa toimintansa, ja käynnistää keskustelun luopumiskorvauksista valtiovallan kanssa.
Ongelmaksi on noussut se, että alan etujärjestö, Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto, ei halua edistää asiaa. Liiton mukaan sen säännöt ja strategia perustuvat turkistarhauksen edistämiseen Suomessa, ei sen lopettamiseen.
Rahat ja voimat alkavat loppua
Autioita turkistarhoja nähdään lähivuosina Pohjanmaalla paljon, sillä koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja viimeisenä niittinä lintuinfluenssa, ovat tyhjentäneet jo kymmeniä tarhoja.
Noin 300 000 eläintä on lopetettu, korvausten saaminen venyy, eivätkä pankit enää lainoita turkistarhoja.
Lue myös: Yli puolet eurooppalaisista kannattaa turkistarhauksen täyskieltoa
Hätä on suuri, ja moni olisi valmis käynnistämään neuvottelut alan hallitusta alasajosta ennen katastrofia, mutta alan keskusjärjestö ei lähde asiaa ajamaan.
– Kohta satavuotiaan Suomen turkiseläinten kasvattajien liiton säännöt ja voimassa oleva strategia perustuvat turkistarhauksen jatkuvuuteen, sanoo liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.
Kansanedustaja ehdotti lopettamiskorvauksia
Liekit leimahtivat syyskuussa, kun hallituspuolueen kansanedustaja ehdotti vapaaehtoisten lopettamiskorvausten käynnistämistä.
– Kyllä valtion täytyy olla valmis käymään sitä dialogia niiden tarhaajien kanssa, kyseessä on kuitenkin ala, joka on tuonut parhaimpina vuosina lähes miljardin uutta rahaa Suomeen. Sillä on rahoitettu hyvin paljon maamme hyvinvointipalveluja. Jotain kunnioitusta sitäkin kohtaan tulisi olla, sanoo RKP:n kansanedustaja Joachim Strand.
Lue lisää: Influenssarintamalla on vielä rauhallista – turkistarhoilla työskenteleviä suositellaan ottamaan influenssarokotus
Maa- ja metsätalousministeriössä tilanne on hankala, jos alan etujärjestö puuttuu neuvottelupöydästä. Toisaalta turkistarhaus ei ole aiemmin luopumistukien piirissä ollutta maataloutta, vaan normaalia yritystoimintaa.
– Toki jos tarhaajat haluavat esimerkiksi kokonaan vaihtaa toimialaa, se on tietysti mahdollista ihan normaalisti ely-keskusten kautta, Leader-rahoituksen (maaseudun kehittämistoiminnan rahoituksen) kautta. Voi hakeutua vaihtamaan kokonaan tuotantoalaa. Mutta meillä ei ole lainsäädännöllistä pohjaa tällä hetkellä olemassa tällaisille lopettamiskorvauksille, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Miljardikorvaus
Ruotsi päätti syyskuussa tukea vapaaehtoisesti lopettavia minkkitarhoja 15 miljoonalla. Suomessa elinkeinon mittaluokka on kuitenkin monikymmenkertainen.
– Turkistarhaajilta on tullut jotakin sellaisia laskelmia, joissa he ovat itse miettineet, mikä voisi olla käypä korvaus, ja aika isoista summista näissä laskelmissa on puhuttu. Omiin silmiini on sattunut tällainen, jossa on puhuttu vajaasta miljardista eurosta luopumiskorvauksen yhteydessä, Essayah sanoo.
– On myös fakta, että jos useampi yritys menee nurin, sekin tulee yhteiskunnalle maksamaan eri muodoissa ehkä jopa enemmän kuin mahdollinen lopettamiskorvaus, sanoo Joachim Strand.
Erouhkauksia
Luopumiskorvauksia ehdottaneet tarhaajat kertovat saaneensa jo erouhkauksia liitosta, eivätkä uskalla puhua.
Osa tarhaajista on ollut yhteydessä Strandiin, ja kertonut ahdingostaan.
Lue lisäksi: Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä etenee eduskuntaan
– Kyllä siellä on todella vaikea tilanne, on tietenkin erittäin monta vaikeaa vuotta takana, lintuinfluenssa nyt viimeisimpänä. Ja onhan myös tämä julkinen paine, sekä kotimaassa että Euroopan tasolla. Sen huomaa, että moni yrittäjä, paitsi että on taloudellisesti aika finaalissa, niin on myös henkisesti erittäin loppu, Strand sanoo.
On selvää, että liitossa joudutaan tekemään sääntömuutos, mikäli se lähtee ajamaan lopettamiskorvauksia tarhaajille. Juuri nyt se ei liene edes järkevää, sillä lintuinfluenssakorvausten edellytyksenä eläintautilaissa on, että tilan toiminta jatkuu.