PAMin Rönni-Sällinen: Heikossa asemassa olevat työntekijät eivät välttämättä uskalla lakkoilla

– Tähän mennessä näyttää valitettavasti siltä, että meidän veistit eivät ole menneet perille, ja niitä ei haluta kuunnella, sanoo Annika Rönni-Sällinen MTV:n Uutisextrassa.
PAMin Rönni-Sällinen näkee myös vaarana, että naisvaltaiset alat eivät pysty kuromaan umpeen palkkaeroja muihin aloihin, jos hallituksen suunnitelmat vientivetoisesta palkkaratkaisusta toteutuvat. 

Lue myös: Uusia lakkoja lähes 20 yrityksessä: nämä ovat työtaistelujen kohteena

Vientiteollisuudessa neuvoteltu palkkaratkaisu toimisi kattona, jonka yli muiden alojen palkat eivät saisi nousta. 

–  Vientimalli betonoisi palkat nykyiselle tasolle. Tällä hetkellä se tarkoittaa, että kun suurin osa matalapalkkaisista sektoreista on naisvaltaisia, että me emme pystyisi kuromaan umpeen naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Tasa-arvon näkökulmasta tämä on erittäin huono asia.

SAK aikoo esittää oman vaihtoehtonsa vientivetoiseen palkkamalliin ensi viikon alussa. 

Leikkaukset sosiaaliturvaan iskevät osa-aika työntekijöihin

Hallituksen suunnitellut leikkaukset sosiaaliturvaan vaikuttavat myös suoraan moneen osa-aikatyössä olevaan palvelualan työntekijään ja kuukausitulo voi osalla laskea jopa sadoilla euroilla. Siksi on Rönni-Sällisen mukaan epävarmaa uskaltavatko heikossa asemassa olevat työntekijät lakkoilla.

–  Tämä on yksi syy miksi emme ilmoita lakkokohteista kovin paljon etukäteen. Olemme meidän lakkojemme aikana nähneet työnantajien painostustoimia ja kuinka värvätään vuokratyövoimaa ja kaikkea muuta näihin lakkokohteisiin. Halutaan suojata jäsenistöämme.

Lue myös: Journalistin päätoimittaja Pöllöraadissa: "Purra kuvittelee hyökkäävänsä kasvotonta AY-liikettä vastaan, vaikka kyseessä on yksittäinen duunari"

Anonyymit rekrytoinnit käyttöön

Palvelualoilla on myös paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Hallituksen suunnitelmat kiristää maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa tulorajan nostamiseksi 1 600 euroon tekee työntekijöistä entistä haavoittuvammiksi ja riippuvaisiksi työnantajasta, totesi Rönni-Sällinen Uutisextran haastattelussa. 

– Erityisesti kokoaikatyötä on palvelualoilla hyvin vähän tarjolla. Jos menettää työpaikan, uuden työpaikan löytäminen sellaisilla tuntimäärillä, että se ylettyy siihen 1 600 euroon voi olla erittäin vaikeaa. Se vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset uskaltavat vaatia omia oikeuksiaan työpaikoilla.

PAMin teettämän tutkimuksen mukaan maahanmuuttotaustaiset palvelualojen työntekijät kokevat myös, että heillä ei ole samoja mahdollisuuksia edetä urallaan kuin kantasuomalaisilla. 

– Tästä syystä pitäisi ottaa anonyymit rekrytoinnit käyttöön, jotta ulkomaalainen nimi ei toimi esteenä urakehityksessä. 

Lue myös: Riikka Purra kommentoi työllisyystoimia MTV:lle: ”Työntekijän ei pitäisi olla erityisen huolissaan”

Paljon häirintää asiakkailta ravintola- ja kaupan alalla

Pam ja Kaupanliitto ovat pitkään ajaneet yrityslähestymiskieltoa Suomeen. 

Tästä löytyy myös kirjaus hallitusohjelmassa, mutta lainsäädännön tarkemmasta aikataulusta ei ole vielä tietoa.
Koronan aikana häirintä lisääntyi reippaasti erityisesti kaupanalan ja ravintola-alan työntekijöitä kohtaan.

Rönni-Sällinen kertoi, että noin puolet työntekijöistä oli kokenut häirintää PAMin jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan. 

Lue myös: SAK:laiset liitot ovat luovuttaneet vetoomuksen hallituspuolueiden edustajille

Monet olivat kokeneet huutelua, nimittelyä ja jopa väkivallan uhkaa. Myös koskettelua ja intiimejä ehdotuksia kuuluu asiakastyön arkeen. 

Jos Suomessa otetaan käyttöön yrityslähestymiskielto, voidaan jatkuvasti työntekijöitä häiritseville asiakkaille antaa antaa porttikielto esimerkiksi kauppaan. Tällä hetkellä porttikellon antaminen ruokakauppaan on lähes mahdotonta. 

– Yrityslähestymiskielto toimisi varmasti myös ennaltaehkäisevästi, kiteytti Rönni-Sällinen lopuksi.

Katso PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen koko haastattelu MTV:n Uutisextrassa tästä.