Presidentti Sauli Niinistö ehdottaa, että Euroopan unioni ryhtyisi rakentamaan hybridisodankäynnin puolustusta. Niinistö tapasi EU:n korkeinta johtoa Brysselissä tällä viikolla.
Vielä varsin tuntematon ja monitahoinen hybridisodan käsite voisi pitää sisällään informaatiosodankäynnin, kyberpuolustuksen ja finanssipainostuksen ulottuvuuksia.
Niinistö sanoo keskustelleensa asiasta pitkään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin kanssa. Asiasta pitäisi käydä seuraavaksi laaja poliittinen keskustelu.
Samalla presidentti huomautti puhuvansa periaatteellisemmalla tasolla, sillä EU-politiikassa kantojen esittäminen on hallituksen tehtävä.
- Olin korvat tarkkana, mutten hirveästi esittänyt mielipiteitä, Niinistö kertasi EU-tapaamisiaan.
Suomi arvioi omaa etuaan
Niinistön mukaan Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset arvioiden ensisijaisesti omaa etuaan. Hän ei ota suoraan kantaa selvitykseen, jonka mukaan suomalaisista vajaa puolet ottaisi Venäjän nykyistä vahvemmin huomioon.
Kokoomuksen Verkkouutisten tilaaman selvityksen mukaan 46 prosenttia vastanneista ottaisi Venäjän tarkemmin huomioon, kun taas 44 prosenttia ei pidä sitä tarpeellisena.
- Päätöksenteossa otetaan huomioon koko meidän toimintaympäristömme. Lähtökohtana on meidän oma tilanteemme, meidän etumme, Niinistö sanoi Politiikan toimittajien yhdistyksen lounastilaisuudessa.
Vasta oman edun arvioinnin jälkeen tarkastellaan hänen mukaansa sitä, miten päätös heijastuu naapureiden tai muiden tahojen, esimerkiksi Naton tai EU:n mielipiteisiin.
- Ei siinä ketään tarvitse erikseen kuunnella, Niinistö tiivisti.
Julkisessa keskustelussa varsinkin sotilasliitto Natosta käytävää keskustelua peilataan usein arvioihin Venäjän suhtautumisesta.
Niinistö sanoo, ettei hän ole havainnut Venäjän pyrkivän vaikuttamaan Suomeen. Sen sijaan Venäjän johdosta on eri yhteyksissä annettu laajemmin ymmärtää, että maa on Naton laajentumista ja ohjuspuolustusta vastaan. Nämä lausunnot eivät Niinistön mukaan kohdistu vain Suomeen.