Rakennusalalle odotetaan lisää konkursseja – näin se näkyy Suomen taloudessa

Rakennusalan tilanne näyttää vaikealta, ja yritysten konkurssimäärien nousun arvioidaan jatkuvan. Samalla rakennusinvestointien arvioidaan laskevan jopa odotettua enemmän. Rakennusteollisuuden mukaan tämä tarkoittaa, että Suomen talous ei pääsisi tänä vuonna edes nollakasvun tasolle, kuten valtiovarainministeriö on ennustanut.

Rakennusalalla ollaan jo 2000-luvun alun finanssikriisiä heikommassa tilanteessa. Samalla kun rakennuskustannukset ovat nousseet on uusien asuntojen kysyntä käytännössä romahtanut. Alan etujärjestön mukaan tämä näkyy pian jo kansantalouden luvuissa.

– Meidän käsitys on se, että rakentamisen ennusteet on liian positiivisia, mukaan lukien valtiovarainministeriö. Tarkoittaa siis sitä, että jos meillä on väärä tilannekuva rakentamisesta, niin meillä on sitä kautta väärä tilannekuva koko taloudesta, sanoo pääekonomisti Jouni Vihmo Rakennusteollisuus RT:stä.

 Valtiovarainministeriö on ennustanut Suomen talouden kasvavan tänä vuonna nollavauhdilla ja ensi vuonna reilun prosentin vauhdilla. Ennuste on ensi vuoden osalta optimistisempi kuin esimerkiksi Suomen Pankilla tai isoimmilla liikepankeilla. 

Rakennusteollisuus: Nollakasvu ei toteudu, vaan miinukselle mennään

Vihmo taas korostaa, että varsinaisen rakentamisen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on 7-8 prosentin luokkaa, mutta rakennusinvestoinneilla olisi jopa 15 prosentin osuus kansantalouden kokonaisuudessa. Tästä johtuen Rakennusteollisuudessa päätellään, että investointien pudotus tarkoittaisi nykyisellä vauhdilla jopa puolentoista prosentin supistusta Suomen bruttokansantuotteeseen tänä vuonna. 

Suomen Yrittäjissä näkemys on hieman maltillisempi.

– Rakennusala on merkittävä sektori ja näkyy ehdottomasti meidän luvuissa. Ehkä kuluvan vuoden osalta voi todeta, että se on näkynyt yllättävän vähän, eli palvelualat ovat pärjänneet niin hyvin, että bkt-luvut [bruttokansantuote] eivät ole kääntyneet laskuun rakennusalan vetäminä. Mutta kyllä itsekin olen hieman penseämpi ensi vuoden osalta, toteaa pääekonomisti Juhana Brotherus

Hänen mukaansa oleellista on, kuinka kauan rakentamisen alakulo kestää ja nähdäänkö hallitukselta jossain vaiheessa markkinaa elvyttäviä toimenpiteitä.

Lue myös:

    Uusimmat