Rehtori kertoo, miten sota näkyy tuhatpäisen koulun arjessa – "Kun ensimmäiset sotauutiset tulivat..."

Helsingissä sijaitsevan Pukinmäen peruskoulun rehtori Leena Hiillos kertoo, ettei Ukrainan sota ole vielä juuri näkynyt noin tuhannen oppilaan koulussa.

– Kun ensimmäiset sotauutiset tulivat, niin sillä viikolla oppilaat kyllä ottivat sitä puheeksi. Oli jokin yksittäinen tilanne, missä opettajan piti puuttua siihen, että miten venäläistaustaiselle oppilaalle vaikka joku puhui, Hiillos kertoo.

Varsinaisena Venäjä-vihan lisääntymisenä sodan syttyminen ei kuitenkaan ole monikulttuurillisessa Pukinmäen peruskoulussa rehtorin mukaan ilmennyt. Opetushenkilökunta pyrkii huolehtimaan siitä, ettei venäläistaustaisiin oppilaisiin kohdistu syrjintää tai ikävää puhetta jatkossakaan.

Pukinmäen peruskoulussa on 1–9-luokkien lisäksi viisivuotiaiden esiopetus. Hiillos kertoo, ettei konflikti ole näkynyt sotaleikkien lisääntymisenä, mutta temmellyksen lomasta on saattanut nyt kuulua sana "Venäjä". 

Pieni soittokierros muutamaan pääkaupunkiseudulla toimivaan kouluun kertoo samaa viestiä: vaikka todellisen maailman väkivaltaa esittelevään sisältöön on helppo törmätä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa, ei Ukrainan sota näytä vaikuttaneen lapsiin juurikaan.

Miten sodasta tulisi puhua lasten kanssa ja millaisesta oireilusta pitäisi huolestua? Keskustelu aiheesta jatkuu tänään perjantaina 25.3. MTV Uutiset Livessä klo 12.30 alkaen. Seuraa lähetystä osoitteessa mtvuutiset.fi ja mtv.fi.

Kysymysten tulee lähteä lapsesta itsestään

Asiantuntijat ovat varoittaneet, ettei aikuisten tulisi siirtää omia huoliaan tai ahdistustaan lapsiin ja nuoriin. Myös kouluissa lähdetään siitä, että kysymykset ja tarpeet lähtevät oppilaista eivätkä opettajista. 

– Jos ajattelen alle 10–12-vuotiaita lapsia, niin jos ne sotakysymykset eivät lähde heistä, minusta sen käsittely on silloin tarpeetonta, Hiillos toteaa.

Henkilökunta on varautunut keskustelemaan kriisistä lasten kanssa, jos kysymyksiä nousee esiin. Opetushallitus on jakanut ohjeet aiheen käsittelyyn. Viestiä toimintatavoista on välitetty myös koteihin.

Hiillos kertoo, että vaikeisiinkin kysymyksiin on tärkeä pyrkiä vastaamaan rauhoitellen ja painottaen sitä, ettei Suomessa tällä hetkellä sodita, mutta hädässä olevia voi auttaa esimerkiksi hyväntekeväisyydellä. 

Samalla luokalla voi olla monta eri kehitystasolla olevaa lasta, joilla on erilainen tietämys sodasta ja sen osapuolista. Hiillos kuitenkin muistuttaa, että opettajat ovat ammattilaisia, jotka osaavat käsitellä vaikeitakin asioita pienten lasten kanssa. Jos kotona tai koulussa huomataan, että sota huolettaa lasta paljon, ollaan asiasta yhteydessä oppilashuoltoon.

Yläasteikäisten oppilaiden kanssa kriisiä on luontevampaa käsitellä tarkemmin, sillä sodat tulevat esille yhteiskuntaopin ja historian tunneilla. Osa opetusmateriaalista saattaa olla konfliktin vuoksi jopa vanhentunutta.

Erityisiä muutoksia opetuksen painotuksiin Ukrainan sota ei ole Hiilloksen mukaan aiheuttanut. Esimerkiksi medianlukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat jatkuvasti kasvatustyössä esillä. 

Videolla Kallion lukion opiskelijat kertovat, miten Ukrainan sota on heihin vaikuttanut. Juttu jatkuu videon alla.

Lapsella on oikeus olla lapsi

Koronakriisi kasvomaskeineen, käsideseineen ja etäopetuksineen on vaikuttanut koulujen arkeen viimeiset kaksi vuotta. Epidemian aikanakin koulun tehtävänä on ollut jatkaa opetusta ja ylläpitää arkea. Uusi kriisi ei muuta tätä asetelmaa.

Hiillos korostaa, että koulun tärkein tehtävä on opetustyön lisäksi turvallisuuden luominen. Suomessa ei tällä hetkellä ole käynnissä sotaa, jonka vuoksi pitäisi olla huolissaan.

– Lasten oikeus on käydä koulua ja saada keskittyä koulunkäyntiin ja leikkiin, Hiillos sanoo.

Tätä oikeutta tarjotaan myös sotaa paenneille ukrainalaislapsille. Pukinmäen peruskouluun on tullut kaksi sotapakolaista valmistavaan opetukseen. Jos yhteinen kieli puuttuu, painottuu heidän kanssaan hyväksyvä läsnäolo ja koulurytmiin tutustuminen. Tärkeintä on, että pääsee arkeen kiinni.

Videolla Kallion lukiolaiset kertovat, mikä heille tuo toivoa nykyisessä maailmantilanteessa.

Lue myös: Sodan uhrien sydäntä särkevät murheet – helsinkiläiseen tukipisteeseen tulvii raastavia puheluita: "Valtava huoli tulevasta"

Lue myös: Kolmoiskriisi ravistelee nuorten mieliä perustavanlaatuisesti – "Tuleeko koskaan enää olemaan aikaa, kun ei olisi jotain huolta?"