Etätyöntekijöiden osuus työvoimasta on Suomessa Euroopan kärkiluokkaa. MTV Uutiset sai todistaa, kun kauan etänä työskennelleet vihdoin tapasivat toisensa.
Pandemian aikana tavalliseksi muodostunut käytäntö sopii monille, mutta se tarkoittaa myös, että ihmissuhteita muodostetaan ja ylläpidetään ruudulla.
Euroopan toiseksi eniten etätyöntekijöitä
Konsulttiyhtiö Korn Ferryssä työskentelevä johtamisen kehittämisen asiantuntija Terhi Mäkelä sanoo, että etätyösuhteen alku on haastavin, mutta nykyään rutiininomainen vaihe.
– Varmaan ehkä isoin ero semmoiseen, että ollaan samassa toimistossa, on siinä alkuvaiheessa kun tutustuu toiseen ja saa asiat käyntiin.
– Mutta tänä päivänä se on ehkä niin normaalia. Luulen, että pandemia normalisoi koko etätyöskentelyn niin konkreettisesti, että ei sitä enää oikeastaan hirveästi ajattele.
– Joten tänä päivänä se ei oikeastaan vaikuta siihen työn tekemiseen, Mäkelä sanoo.
Eurostatin työvoimatutkimuksen (Labour Force Survey, 2022) mukaan Suomessa 24 prosenttia työntekijöistä tekee yli puolet työajastaan töitä etänä – Euroopan toiseksi eniten Irlannin jälkeen.
Ajoittain etätöitä tekevien osuus työvoimasta Suomessa on jopa 40 prosenttia – sekin on EU:n kärkiluokkaa.
Lue lisäksi: Kaksi kolmesta nuoresta harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos ei saisi tehdä etätöitä
Helsinki-Hampuri -akseli
Mäkelä ja Nassim Kessler, joka on Korn Ferryllä johtamisen kehittämisohjelman asiakkuusvastaava Hampurista, ovat olleet työkavereita jo kaksi ja puoli vuotta, mutteivät olleet ikinä tavanneet IRL eli In Real Life – oikeassa elämässä.
Kollegasta oli muodostunut kuva ainoastaan sen perusteella, mitä ruudussa näkyy.
Mäkelä ja Kessler tulevat hyvin toimeen etänäkin.
– No hän on aivan ihana, sellainen saksalainen strukturoitu kollega. Meillä on jotekin heti ollut hirveän helppo tehdä töitä yhdessä. Olemme kaksi ja puoli vuotta tehneet töitä yhdessä, ja jotekin asiat aina sujuvat tosi sovitusti ja mutkattomasti.
– Ja sitten tavallaan puolin ja toisin ollaan aina luotettu siihen, että voidaan antaa palautetta ja ehdotuksia siitä, miten asiat voidaan tehdä paremmin. Sitä aina arvostan kollegassa, Mäkelä sanoo.
Lue myös: ”Paluuta maailmaan, missä ennen pandemiaa olimme, ei ole” - Suomessa meneillään suurin työelämän murros sitten toisen maailmansodan
Virtuaalikahvit
Pandemian aikana toimistokulttuurin tärkeitä kahvihuonekeskusteluita kaivattiin. Ne olivat monille olleet ainoita hetkiä, joiden aikana pääsivät keskustelemaan esihenkilöiden tai muilla osastoilla työskentelevien kanssa.
Mäkelä sanoo, että virtuaalimaailmassa ollaan päästy myös ylläpitämään sosiaalista työkaverisuhdetta.
– Kyllä meillä on paljon kahvihuonekeskusteluja, vaikka se kahvi onkin omassa kupissa ja omassa kodissa. Eli tosi paljon jutellaan kuulumisia tai mitä on tapahtunut, tai asioita, jotka ovat huvittaneet.
– Eli kyllä koen että semmoiset, tavallaan perinteiset kahvihuonekeskustelut tänä päivänä hoituvat etänä yhtä lailla, Mäkelä sanoo.
Ihminen on isompi kuin ruutu
Tänä vuonna Mäkelä ja Kessler tajusivat ilokseen, että saisivat vihdoin tavata kolmannessa kaupungissa – Rotterdamissa.
– No sehän on aivan ihanaa, se on ihan parasta, jotenkin uskomatonta, että näkee ihmisen kolmiulotteisena ja vihdoin pääsee kasvotusten juttelemaan, ja näkee ihmisestä muutakin kuin vain tavallaan sen osuuden, mikä aina tuossa screenillä on, Mäkelä sanoi tapaamista edeltävällä viikolla.
Tapaaminen
Mäkelä ja Kessler vihdoin tapasivat rotterdamilaisen hotellin aulassa. Ulkopuoliselle seuraajalle tapaaminen oli hellyttävän lämmin. Tuntui siltä, kuin vanhat ystävät tapaisivat pitkästä aikaa.
– Niin kiva nähdä sinua! Sinä olet kolmiulotteinen, Mäkelä ilahtui.
– Ja olen todellinen, oikea ihminen, enkä vain tekoälyn luomus, Kessler vastasi.
Mäkelä toi Suomesta tuliaisena suklaata Kesslerille.
Mäkelä: En voi uskoa että olet siinä!
Kessler: Vihdoin! Ja toivottavasti tämä ei ole
viimeinen kerta.
Vaikka teknologia on helpottanut kansainvälistä yhteistyötä, mikään ei voita ihmiskontaktia.