Perinnöllisillä tekijöillä on tärkeä rooli noin 700 000:ta suomalaista vaivaavassa sairaudessa.
Kaikkien aikojen suurin migreeniin keskittynyt geenitutkimus löysi runsaasti uusia migreenin geneettisiä riskitekijöitä ja saattaa nopeuttaa uusien lääkehoitojen kehittämistä. Helsingin yliopiston johtaman kansainvälisen tutkimuksen tuloksista kerrottiin tällä viikolla.
Tutkimusryhmä tunnisti yli 120 migreeniriskiin liittyvää dna-aluetta, mikä kolminkertaisti taudin tunnettujen geneettisten riskitekijöiden määrän. Tunnistettujen geenialueiden joukossa on kaksi erityisen kiinnostavaa löydöstä, joilla on yhteys hiljattain hyväksyttyihin migreenin täsmälääkkeisiin.
Tuloksista saatetaan saada vinkkejä uusien migreenilääkkeiden kehittämiseksi.
– Jo toimivaksi tiedettyihin migreenilääkkeisiin liittyvät geneettiset löydökset antavat toivoa siitä, että geenitutkimukset voivat paljastaa myös uusia potentiaalisia migreenilääkkeiden kohdemolekyylejä, sanoi tutkimusta johtanut apulaisprofessori Matti Pirinen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Tulokset perustuvat peräti yli 102 000 migreenipotilaan ja yhteensä yli 873 000 osallistujan genomitietoon. Tutkimukseen osallistui maailman johtavia migreenitutkijoita Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.
Lue myös: Neurologit kertovat, miten itse helpottavat päänsärkyä
Eri migreenityyppien riskitekijöistä uutta tietoa
Elämänlaatua usein merkittävästi heikentävä migreeni vaivaa yli miljardia ihmistä. Suomessa migreenipotilaita on arvioitu olevan jopa 700 000.
Migreenin tautimekanismia ei tarkasti tunneta, mutta taustalla näyttävät vaikuttavan sekä hermosolut että pään verisuonet.
Perinnöllisten riskitekijöiden tärkeä rooli migreenissä on jo tiedetty. Epäselvää on ollut se, vaikuttavatko samat geenit sekä aurallisen että aurattoman migreenin taustalla. Aurallisessa migreenikohtauksessa päänsärkyä edeltää näköhäiriö tai jokin muu aistioire.
Tutkimus osoitti, että osa alttiustekijöistä on yhteisiä molemmille migreenityypeille ja osa taas vaikuttaisi lisäävän pelkästään jommankumman migreenityypin riskiä.
– Sen lisäksi, että pystyimme tunnistamaan kymmeniä täysin uusia migreenin riskitekijöitä, pystyimme tässä työssä ensimmäistä kertaa luotettavasti selvittämään myös eri migreenityyppien genetiikkaa, sanoi tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Heidi Hautakangas Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMIstä.