Hiipiikö "hirveä hedari" jälleen vieraaksi? Migreenit ja sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia ovat tiiviisti linkittyneitä kehon sisäiseen kelloon, kertoo viime vuonna julkaistu tutkimus.
American Academy of Neurologyn viime vuonna julkaisema tutkimusraportti kertoo, että sekä migreeni että sarjoittainen päänsärky ovat vahvasti yhteydessä vuorokausirytmiin eli fyysisiin ja psyykkisiin toimintoihin sekä käyttäytymiseen, jotka seuraavat 24 tunnin kiertoa, kertoo New York Post.
Ihmisen sisäinen kello ajastaa tietyt tärkeät kehon toiminnot, kuten unen, hormonaalisen toiminnan, lämpötilan säätelyn, syömisen ja ruoansulatuksen, tapahtumaan tiettyinä vuorokauden aikoina.
Migreeni on toistuva päänsäryn tyyppi, joka voi vaihdella kohtalaisesta heikentävään kipuun ja kestää neljästä tunnista jopa kolmeen vuorokauteen. Siitä kärsivät naiset kolme kertaa useammin kuin miehet, kertoo Terveyskirjasto.
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia taas on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Suomessa potilaita on noin 15 000. Noin 70 prosenttia tapauksista esiintyy miehillä, kertoo Terveyskirjasto.
Hortonin neuralgia on yleensä hyvin lyhytkestoista ja siihen liittyy nenän tukkoisuutta. Päänsärkykohtaukset ilmenevät joka toinen päivä tai jopa kahdeksan kertaa yhden päivän aikana.
Lue myös: Migreeniin saattaa löytyä edullinen ja yllättävä apu – tutkijat: "Kokeilemisen arvoinen juttu migreenistä kärsiville"
Päänsärky iskee useimmiten yön tai aikaisen aamun aikana
Meta-analyysi eli aikaisempia tutkimuksia tarkasteleva tilastollinen analyysi tutki päivittäisiä ja vuosittaisia aikoja, jolloin päänsärkyjä ilmenee. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin sisäiseen kelloon vaikuttavat geenit ja hormonit.
Tutkijat saivat selville, että läpi kuudentoista eri tutkimuksen 71 prosentilla 4 953 osallistujasta oli selkeä vuorokauden aikoihin sidottu päänsärkyrytmi.
Valtaosa päänsäryistä ilmeni yön myöhäisten tuntien ja aamun aikaisten tuntien välillä, kevät- ja syksykausina.
Lue myös: Migreeni lamauttaa monen arjen – tällainen on sen ikävin muoto: "Oireita on melkein joka päivä"
Genetiikkaa tarkasteltaessa Hortonin neuralgia liittyi kahteen tärkeimpään vuorokausigeeniin, ja viidellä yhdeksästä geenistä oli tietty vuorokausikuvio.
Niillä tutkittavilla, jotka kokivat sarjoittaisia päänsärkyjä, löytyi korkeammat kortisolitasot ja matalammat melatoniinitasot verrattuna heihin, joilla ei esiintynyt sarjoittaista päänsärkyä.
Migreeneillä oli heikompi yhteys kehon sisäiseen vuorokausirytmiin kuin sarjoittaisilla päänsäryillä, mutta niiden huomattiin silti jollain tapaa olevan yhteydessä kehon sisäiseen kelloon.
Päänsärkyjä tapahtui vähemmän öisin.
Toistuvat päänsäryt liittyivät myös kahteen vuorokausivaihtelun ydingeeniin, ja 110:llä 168 geenistä oli vuorokauden aikaan liittyvä ilmentymismalli.
Katso myös: Mitä eroa on päänsäryllä ja migreenillä? Juttu jatkuu videon alla.
0:45
Huomenta Suomen vieraana HUSin neurologian erikoislääkäri Ville Artto.
Migreeneistä kärsivillä ihmisillä oli matalammat melatoniinitasot virtsakokeissa kuin heillä, jotka eivät kärsineet migreeneistä ja melatoniinitasot laskivat entistäkin matalammalle migreenikohtauksen aikana.
– Tiedot osoittavat, että molemmat näistä päänsärkytyypeistä ovat vahvasti vuorokauden aikaan liitännäisiä monin tavoin, etenkin sarjoittaiset päänsäryt, kertoo tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja filosofian tohtori ja Yhdysvaltain neurologian akatemian jäsen Mark Joseph Burish, Texasin yliopiston terveystieteen laitoksesta.
– Tämä vahvistaa kehon biologisesta kellosta vastaavan aivojen alueen, hypotalamuksen, merkitystä ja roolia migreeneissä ja sarjoittaisissa päänsäryissä. Se herättää myös kysymyksen laukaisevien tekijöiden genetiikasta, kuten unihäiriöistä, jotka tunnetaan migreenin laukaisijoina ja jotka toimivat vihjeinä kehon vuorokausirytmille.
Lue lisää: Suomalaisvetoinen jättitutkimus tunnisti yli 120 uutta migreenin riskitekijää
Asiantuntijat huomauttavat, että tutkimus viittaa siihen, että vuorokausipohjaisia hoitoja, kuten lääkkeiden ottamista tiettyinä vuorokaudenaikoina, tulisi tutkia päänsärkyhäiriöiden varalta.
Sairauksien ehkäisystä ja hallinnasta vastaava keskus raportoi, että jokaisen aikuisen tulisi saada yön aikana vähintään seitsemän tuntia lepoa.
Epätasapaino elimistön vuorokausirytmin kanssa on yhdistetty suurempaan riskiin sairastua masennukseen, liikalihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin ja nyt myös päänsärkysairauksiin.
Lue lisää: Lasten migreenit yleistyneet voimakkaasti 20 vuodessa – nuorimmat potilaat 2-vuotiaita
Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: New York Post, American Academy of Neurology, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto
Juttua korjattu 22.1.2024 klo 10.55 Poistettu tieto, jonka mukaan Hortonin neuralgia olisi yleisin päänsärky tyypeistä. Tarkennettu, että kyseessä on sairaus, josta kärsii noin 15 000 suomalaista.