Suomessa lähetetään arviolta miltei kaksi miljoonaa vihapuheviestiä vuodessa, käy ilmi oikeusministeriön selvityksestä. Vihapuhetta lietsova joukko on kuitenkin pieni.
Selvityksen mukaan vihapuheviestien takana on noin 2000 ihmisen joukko, joka toimii pääasiassa sosiaalisessa mediassa ja muilla keskustelupalstoilla.
Entinen poliisi ja nykyinen kehonkielenasiantuntija Sami Sallinen korostaa, että vihapuhetta lietsova joukko on pieni.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Kun puhutaan maalittamisesta ja vihapuheesta, pieni määrä ihmisiä aiheuttaa valtavan haasteen.
Sen tarkemmin vihapuheita levittävästä joukosta ei tiedetä, mutta Sallinen avaa sitä, mikä mahdollisesti saa ihmisen lähettämään vihapostia.
– Taustalla on usein yksittäisen ihmisen paha olo tai oman elämänhallinnan puute.
Sitten paha olo puretaan vihaviesteihin ja kohdistetaan henkilöön tai tahoon, jonka uskotaan olevan syy omalle pahalle ololle, Sallinen sanoo.
Näin vihapuhe jakaantuu eri sosiaalisen median alustoille.
Vihapuhetta esiintyy Sallisen mukaan erityisesti sosiaalisessa mediassa ja sellaisilla alustoilla, joissa pystyy esiintymään anonyymisti nimimerkin takaa tai nimettömänä ottamatta vastuuta omista sanoista.
– Esimerkiksi Ylilaudalla, Hommaforumissa ja Suomi24:ssä.
Entä keihin vihapuhetta kohdistetaan?
– Poliittiset ja uskonnolliset ryhmät. Viime vuosina myös maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt ovat olleet suurimpia kohteita, Sallinen sanoo.
Lue myös: Ben Zyskowicziin kohdistunut hyökkäys ei ole lisännyt turvatoimia vaalityössä: "Ei pitäisi mennä ikinä yksin"
Jos vihapuheessa mennään yksilötasolle, niin Sallisen mukaan naisiin kohdistettu vihapuhe koskee enemmän ulkonäköä ja miehillä taas tekoja.
Näihin kohteisiin vihapuhe jakaantuu.
Ilmapiiri ja käyttäytyminen muuttuneet
Sallinen toteaa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisten käyttäytyminen on muuttunut ja vastakkainasettelu lisääntynyt.
– Suomalaisten onnellisuus loistaa välillä poissaolollaan, vaikka Suomi onkin nimetty onnellisimmaksi maaksi jo kuudetta kertaa.
Myös poliittinen retoriikka on muuttunut.
Yleisesti ottaen hänen mielestään Suomen ilmapiirissä on huolestuttavia piirteitä, osoituksena esimerkiksi viimeaikaiset eduskuntavaaliehdokkaisiin kohdistuneet häirintätapaukset.
– Tämä poliittinen väkivalta on aika poikkeuksellista ilmapiirissämme. Verrattuna esimerkiksi Ruotsin ministerien Anna Lindhin ja Olof Palménin murhiin sekä muihin lieveilmiöihin, Sallinen toteaa.
Lue lisää: Kommentti: Poliitikon pahoinpitely on järkyttävä varoitus yhteiskunnan suunnasta
Joissakin ammattipiireissä, kuten sosiaali-, terveys- ja palvelualoilla, henkisen ja fyysisen väkivallan läsnäolo on kuitenkin arkipäivää, Sallinen muistuttaa.
Erityisesti vihapuhetta saavat Sallisen mukaan viranomaiset ja poliitikot.
– On ihan relevantti kysymys, että jos yksittäinen poliitikko tai päättäjä voi päästää suustaan mitä tahansa ilman näennäisiä seurauksia, minkä takia yksittäinen kansalainen ei voisi tehdä samalla tavalla.