Tutkimus: Naisten neuroottisuus ja stressi yhteydessä Alzheimeriin?

Neurology-lehdessä julkaistussa Göteborgin yliopiston tutkimuksessa seurattiin noin 800 naista 38 vuoden ajan. Naiset olivat tutkimuksen alkaessa keskimäärin 46-vuotiaita. Osallistuneille tehtiin muisti- ja persoonallisuustestejä. Tutkimuksen päätyttyä 19 prosenttia naisista oli sairastunut dementiaan.

Tutkijat havaitsivat, että naisista niillä, jotka olivat kaikkein ”neuroottisimpia” sekä kokeneet pitkäaikaista stressiä, oli kaksinkertainen riski sairastua Alzheimerin tautiin verrattuna naisiin, joilla neuroottisia luonteenpiirteitä oli vähän. Riskiä näytti kasvattavan myös se, jos neuroottiseen luonteenlaatuun yhdistyi sulkeutuneisuus.

Neuroottisuuden tutkijat määrittelivät henkilön ahdistuneisuuden, mustasukkaisuuden ja ailahtelevuuden perusteella. Tutkijoiden mukaan tällaisen persoonallisuuden omaavat ihmiset kokevat muita todennäköisemmin syyllisyyttä, vihaa, kateutta, huolta, masennusta ja stressiä.

Tutkimustulokset eivät todista, että neuroottisuus laukaisisi Alzheimerin, vaan että näillä kahdella saattaa olla yhteys. Tutkimuksen toteutuksessa mukana ollut tutkija Lena Johansson sanoi uskovansa, että tulokset pitäisivät paikkansa myös miesten kohdalla.

Koska dementiaa sairastavien määrän odotetaan nousevan, on tärkeää tunnistaa sairaudelle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä. Johansson pitääkin tutkimuksen ansiona sitä, että aikaisemmin Alzheimerin tutkimus on keskittynyt suuresti koulutuksen, sydän- ja verisuonisairauksien, aivovammojen ja perimän kaltaisiin tekijöihin. Koska persoonallisuus kuitenkin vaikuttaa käytökseen, elämäntyyliin ja tapaan reagoida stressiin – joista kaikki puolestaan vaikuttavat kokonaisterveyteen –, sillä voi olla osansa yksilöllisessä dementiariskissä.

Tulevaisuudessa pitäisi Johanssonin mielestä tutkia, voiko neuroottisuuteen vaikuttaa esimerkiksi lääketieteellisellä hoidolla tai elämäntyylin muutoksilla. On mahdollista, että neuroottiset luonteenpiirteet omaavilla, stressille alttiilla ihmisillä on myös epäterveellisemmät elämäntavat. Liikunnan ja terveellisen ruokavalion puolestaan on ajateltu suojaavan dementialta.

Tutkimusta on kritisoitu muun muassa sen vajavaisesta kattavuudesta osallistujien todellisten stressitasojen mittaamisessa. Sen sijaan, että olisi mitattu tarkkoja biokemiallisia stressireaktioita, osallistujat arvioivat itse kokemaansa stressiä – hermostuneisuutta, unihäiriöitä, pelokkuutta, ärtyneisyyttä ja kireyttä – yhden kysymyksen avulla viiden vuoden välein.

Lisäksi asiantuntijat ovat muistuttaneet, ettei tuloksia pidä tulkita niin, että stressaantuneet naiset välttämättä olisivat suuremmassa riskissä. Alzheimer’s Society -järjestöä edustavan lääkäri Clare Waltonin mukaan tulokset eivät osoita, että yksinään neuroottisuus voisi kasvattaa riskiä sairastua Alzheimeriin, vaan että neuroottisuuden kaltaiset persoonallisuuden piirteet ovat yhteydessä pitkäaikaisen stressin kokemiseen. Vaikka kaikkia jokapäiväisen stressin lähteitä ei voi kontrolloida, niin stressin hallitsemiseen voi kehittää strategioita.

Lähteet: Healthday.com, Dailymail.co.uk, Telegraph.co.uk

Kuva: Colourbox.com

Miten tyttären elämä muuttui, kun isä sairastui?

Studio55.fi-lähetyksessä puhuttiin Alzheimer-omaisen arjesta maaliskuussa 2013. Katso Hanna Jensenin haastattelu alta.