Ukraina on ollut hyvinkin vaitonainen siitä, mitä se Kurskiin hyökkäämisellä tavoittelee. Nyt on ilmennyt ainakin kolme uutta näkökulmaa hyökkäyksen syyksi.
Tässä ensimmäinen.
Ukrainan kansanedustajan Maria Mezentsevan mukaan Ukrainan vastahyökkäyksellä Kurskiin on selvä viesti puolustusliitto Natolle: Ukraina tarvitsee pitkänkantaman aseita iskeäkseen syvällä Venäjällä oleviin lentotukikohtiin ja ohjusten laukaisupaikkoihin, Mezentseva toteaa Sky Newsin haastattelussa.
Jos Ukrainalla olisi käytössään esimerkiksi pitkänkantaman ohjuksia, Ukrainan ei olisi tarvinnut perustaa puskurivyöhykettä Kurskiin, Mezentseva toteaa.
Myös Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko puhuu puskurivyöhykkeestä. Hän totesi AFP:lle, että Ukrainan Kurskin hyökkäyksessä on kyse nimenomaan puskurivyöhykkeen rakentamisesta vihollisen alueelle ja siten ukrainalaisten siviilien suojelusta raja-alueella.
Lue myös: Kurskin hyökkäys on oire Zelenskyin tavasta johtaa "megatarinoilla", ja tutkija näkee siinä Ukrainan suuren ongelman
USA:lta heltiämässä pitkänkantaman ohjuksia?
Länsimaat eivät ole toistaiseksi antaneet Ukrainalle käyttöönsä pitkänkantaman ohjuksia, joskin Politicon tietojen mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja hänen hallintonsa ovat nyt "avoimia" niiden lähettämisestä Ukrainaan.
Kyse on Politicon mukaan yhdysvaltalaisvalmisteisesta vaikeasti havaittavasta pitkänkantaman ilmasta maahan -risteilyohjuksesta (Joint Air-to-Surface Standoff Missile, JASSM). Ukraina voisi käyttää kyseisiä ohjuksia Yhdysvaltain sille lahjoittamissa F16-hävittäjissä.
Päätöstä ohjusten lähettämisestä ei ole vielä tehty eikä Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon ole suostunut kommentoimaan asiaa Politicolle.
Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) strategian opettaja Walter Pomell on samankaltaisilla linjoilla Ukrainan Mezentsevan kanssa siinä, että Ukraina kerjää huomiota länneltä.
– Varmasti yksi tavoite on herättää länsimaiden mielenkiintoa (takaisin) Ukrainan sotaa kohtaan, Pomell totesi MTV Uutisille maanantaina.
2:33
Näin MPKK:n Walter Pomell arvioi Ukrainan tavoitteita Kurskissa MTV Uutisille maanantaina.
Lue lisää: Asiantuntija MTV:lle: Ukrainalla on kolme tavoitetta Kurskissa, joista yksi on suunnattu lännelle
Samankaltaisia arvioita ovat antaneet myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen apulaissotilasprofessori Juha Kukkola sekä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. Lue niistä lisää alla olevasta linkistä.
Tutkija: Ukrainan hyökkäys Venäjälle osa isompaa operaatiota?
Pomellin mukaan viesti on myös suunnattu ilmiselvästi Venäjälle, että "Ukrainalla on kykyä ja tahtoa toteuttaa sotilaallisia operaatioita eikä rauha ole itsestäänselvyys".
Ukrainan hyökkäys on omiaan myös nostattamaan omien joukkojen taistelumoraalia ja osoittamaan, ettei Venäjän armeija ole niin mahtava kuin se on antanut luulla, Mezentseva antaa ymmärtää Sky Newsille.
Ukrainan joukot ovat onnistuneet tunkeutumaan syvälle Venäjän maaperälle suhteellisen vaivattomasti.
Tarkoituksena tuhota Kurskin alueen sotilaskentät?
Toisen mahdollisen syyn Kurskiin hyökkäämiselle esittää Ukrainan hallituksen neuvonantaja Juri Sak. Hän kommentoi BBC:n Newsday-ohjelmassa, että yksi operaation tavoitteista on "neutralisoida" Kurskin alueen lentokentät, joilta on hänen mukaansa tehty tänä kesänä yli 2000 iskua Ukrainan puolelle.
Ukrainalaismedia Suspilne kertoi Ukrainan iskeneen tiistain ja keskiviikon välillä neljään Venäjän lentotukikohtaan. Kentät sijaitsevat 90–670 kilometrin päässä Kurskin alueesta. Isku oli Ukrainan suurin lentotukikohtiin kohdistama hyökkäys koko sodan aikana.
Lue lisää: Media: Ukraina teki sodan suurimman hyökkäyksensä Venäjän lentotukikohtiin
Ukrainan tavoitteena sittenkin saada Venäjä siirtämään joukkojaan?
On kolmaskin teoria. Sen esitti New Geopolitics Research Networkin johtaja Mykhailo Samus ukrainalaisella Radio NV -kanavalla. Aiheesta Suomessa on kirjoittut Verkkouutiset.
Samuksen mukaan hyökkäys Kurskiin on vain yksi operaatio Ukrainan suuremmassa suunnitelmassa. Samuksen ajatuksen taustalla on se, että Venäjän olisi paineen lisääntyessä pakko siirtää joukkoja Kurskin alueelle myös Donetskista. Ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) katsoo, että tällä hetkellä Venäjä priorisoi etenemistä Donetskissa enemmän kuin Kurskin puolustamista.
CNN kertoo kahden korkean yhdysvaltalaisvirkailijan tietojen perusteella, että Venäjä olisi alkanut siirtää useita, "vähintään tuhannen sotilaan kokoisia prikaateja" Kurskin alueelle. Lähteiden mukaan Venäjä ei kuitenkaan olisi siirtämässä Kurskiin suurempia ja paremmin koulutettuja joukkoja.
ISW ei vahvista kokonaisten venäläisprikaatien siirtämistä Kurskiin, mutta on puolestaan havainnut lähteidensä perusteella joidenkin rykmenttien osien uudelleen sijoittelua Kurskin alueelle. ISW antaa ymmärtää, että tällaiset joukot puhuvat sen puolesta, että Venäjä satsaa mieluummin Donetskiin. Lue lisää ISW:n arviosta alla olevasta linkistä.
ISW: Ukraina etenee Kurskissa "suhteellisen tehokkaasti" – Venäjää kiinnostaa silti enemmän aivan toinen alue
Samuksen lopputulema on se, että kun Venäjä on lopettanut hyökkäyksensä Donetskin alueella, aloittaa Ukraina operaationsa uuden vaiheen. Sitä Samus ei såekuloi, mihin ja minne seuraava operaatio kohdistuisi, jos näin kävisi.
Miten Ukraina eteni Kurskiin niin helposti?
Ukraina aloitti yllätyshyökkäyksensä Venäjälle Kurskiin viime viikon tiistaina ja on jo edennyt 35 kilometrin päähän Ukrainan ja Venäjän väliseltä rajalta, raportoi Ukrainan asevoimien ylipäällikkö, kenraalieversti Oleksandr Syrskyi presidentti Volodymyr Zelenskyille torstaina.
Miten Ukraina onnistui siinä niin helposti? CNN:n mukaan vastaus piilee Ukrainan ja Venäjän rajalle sijoitetuista heikoista joukoista.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:28
Ukraina julkaisi videon Kurskin hyökkäyksen ensimmäisistä hetkistä Sudzhan raja-asemalla.
Venäjän Telegram-kanavissa ja muissa sosiaalisissa medioissa on viime päivinä jaettu viestejä siitä, että Venäjän puolella rajaa olisi ollut vastassa vain varusmiehiä, CNN selvittää.
– Kun (Ukrainan) panssarivaunut hyökkäsivät rajalle aamukolmelta, siellä oli vain varusmiehiä puolustamassa, todetaan CNN:n mukaan eräässä Telegram-viestissä.
Toisessa viestissä tilanne vaikuttaa olleen tätäkin karumpi.
– He (ukrainalaiset) eivät nähneet yhden yhtä sotilasta, eivät ketään, toteaa Olgana esiintyvä venäläissotilaan äiti viestissä.
Erään venäläisvarusmiehen isoäiti kertoi venäläiselle Verstka-julkaisulle puolestaan, että hänen pojanpoikansa oli sijoitettu rajalle ilman aseita.
– Mitä pojat voivat siinä tehdä? Lähteä sotimaan lapiolla? Isoäiti totesi lehdelle.
Nyttemmin Venäjällä kiertää CNN:n mukaan vetoomus, jossa maan presidentti Vladimir Putinia vaaditaan siirtämään varusmiehet pois Kurskin alueelta. Putin totesi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, että varusmiehiä ei sijoiteta rintamille, CNN kirjoittaa.