Kuluvan vuoden aikana useat ampuma-aserikokset ovat nousseet toistuvasti otsikoihin. Esimerkiksi Seinäjoen Härmän Häjy -ravintolan ja Viertolan koulun ammuskelut sekä kansanedustaja Timo Vornasen (tv.) ampuma varoituslaukaus ovat herättäneet paljon huomiota.
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna hyvin paljon aseita, noin 1,5 miljoonaa. Sadankomitean pääsihteeri Jarmo Pykälä kuitenkin muistuttaa Huomenta Suomen lähetyksessä, että aseluvan hankinta ei tästä huolimatta ole erityisen helppoa.
– Suurin osa aseista on samoilla harrastajilla. Vaikka on 1,5 miljoonaa lupaa, niin 1,5 miljoonalla ihmisellä ei sentään ole asetta.
Reserviläisliiton puheenjohtajan Kari Salmisen mukaan määrä heijastaakin ennemmin tarvetta, sillä monissa harrastuksissa, kuten metsästyksessä, tarvitaan asetta.
Viertolan kouluampumisessa keskustelua heräsi, kun 12-vuotias epäilty oli ottanut aseen lähisukulaiselle kuuluvasta lukitusta asekaapista.
Lue myös: Kouluväkivalta on lisääntynyt: "Resurssit eivät riitä"
Poliisi USU:lle: Vantaan kouluampumisessa käytetyn aseen säilytyksessä epäilty laiminlyönti
Pykälän ja Salmisen mukaan Suomessa ongelma ei ole kuitenkaan niinkään aseiden säilytykseen liittyvissä laeissa ja määräyksissä vaan siinä, noudatetaanko niitä vai ei.
– Varsinaiset ampuma-aseharrastajat ovat hyvin vastuullista porukkaa. Mutta kyllähän tämä Viertolan tapaus osoittaa, että emme tiedä, kuinka vastuullisesti ja mitä on säilytetty, Pykälä sanoo.
Pykälän ja Salmisen mukaan ongelmat aseiden kontekstissa Suomessa piilevät ennemmin aselupien myöntämisessä sekä rangaistuksissa.
Salmisen mukaan nykyiset rangaistukset laittoman asekaupan edistämisessä ovat löyhiä ja niitä tulisi kiristää. Pykälä on samaa mieltä.
– Laittomat aseet hankitaan yleensä väkivallan käyttöön ja se on aina vakavaa rikollisuuta, kuten järjestäytynyttä rikollisuutta tai terrorismia. Se puoli pitäisi Suomessa käydä hyvin läpi, Sadankomitean pääsihteeri sanoo.
Ei ole tilannetta, jossa Suomessa tarvitsisi asetta itsepuolustusta varten
Sekä Salmisen että Pykälän mielestä myös aselupien myöntämisen osalta olisi syytä tehdä tarkempaa arviointia.
Pykälän mukaan erityisesti suojeluperusteisesti myönnetyt aseluvat tulisi käydä läpi.
– Esimerkiksi Vornanen on saanut sen aikoinaan jotakin käyttötarkoitusta varten. Lakiin voitaisiin lisätä, että kun se käyttötarkoitus tai tilanne, johon luvan on saanut muuttuu, olisi [henkilöllä] ilmoitusvelvollisuus. Eli ei voi olla 30 vuotta sitten on saatu lupa ja sitten kuljetaan ase taskussa, vaikka ammatti muuttuu täysin toiseksi.
– En ylipäätään näe tilannetta, että Suomessa tarvitsisi asetta kantaa itsepuolustusta varten ja nämä luvat olisi asiallista käydä läpi ja peruuttaa, Pykälä sanoo.
Lue myös: Asiantuntija tyrmää Vornasen selitykset: aseella osoittelu "varoituslaukauksen" jälkeen erityisen moitittavaa
Näin Timo Vornanen kommentoi laukausta baarin edessä ja asetta eduskunnassa
Pykälän mukaan suojelutarkoituksella myönnettyjen aselupien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Usein kyseessä on hänen mukaansa esimerkiksi taksikuskien pienistä pistooleista.
– Tällaiset pienet aseet ovat merkittävä ongelma laittomassa asekaupassa. Niitä erilaiset jengirikollisuudessa tai muussa rikollisuudessa mielellään hankitaan, kun ne on helppo kätkeä vaatteisiin ja niitä on kohtuullisen helppo saada markkinoilta, Salminen muistuttaa.
OIKAISU: Juttua ja otsikkoa on korjattu ja muokattu 10.8. kello 12.50. Jarmo Pykälän ja Kari Salmisen nimet olivat menneet jutussa pääosin sekaisin. Otsikkoa muutettu, sillä itsepuolustukseksi annettujen aselupien peruuttamista kannatti haastattelussa Sadankomitean pääsihteeri Pykälä, ei Reserviläisliiton puheenjohtaja Salminen. Joitakin Pykälän siteerauksia on myös täsmennetty.